EtusivuAjankohtaistaTurvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan kaikkia

Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan kaikkia

18.5.2017 10:26

Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Näin totesi puheenjohtaja Anne Holmlund avauspuheenvuorossaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuuston kevätseminaarissa 15.5. Hän viittasi sekä keskusjärjestön visioon ”Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä” että strategian päivitystyöhön. Valtuusto hyväksyi vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen kevätkokouksessaan.

Puheenjohtaja Holmlund tarkensi vielä keitä ”me kaikki” olemme; yhteisöjä, yrityksiä, järjestöjä, valistuneita vapaaehtoisia sekä tietysti turvallisuusorientoituneita yksilöitä, miehiä ja naisia. Kaikenikäisiä ja tulevaisuudessa entistä enemmän myös kaikenvärisiä ja -kielisiä.

– Emme pysty milloinkaan rakentamaan yhteiskuntaa, jossa kaikki turvallisuuden eteen tehtävä työ olisi ainoastaan viranomaisten vastuulla.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristön monimutkaistuminen ja jatkuva muuttuminen tuottavat myös uusia riskejä vanhojen rinnalle. Suomi ikääntyy, kaupungistuu ja monikulttuuristuu.

– Koska maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti, on tärkeää, että myös SPEK keskeisenä yhteiskunnallisena järjestövaikuttajana seuraa aikaansa. Strategian päivittäminen on yksi merkittävä keino tässä työssä.

Holmlund muistutti kuulijoitaan siitä, että tyhjältä pöydältä ei tarvitse aloittaa. Päivittämistyötä tehdään vankalta pohjalta, jonka muodostavat SPEKin historia, säännöt ja yhteiskunnalliset tavoitteet. Voimassa oleva strategiakin on varsin tuore, hyväksyttiinhän se vasta kaksi vuotta sitten. Tehtävää kuitenkin on.

– Päivitystyössä on tarpeen katsoa yhteiskunnallisia muutoksia ja kehitystrendejä omien laatikoidemme ulkopuolelta, Holmlund kannustaa.

– Jokainen jäsenjärjestö tuo tähän tärkeään työhön ja tulevaisuuden arviointiin oman vankan osaamisensa ja asiantuntemuksensa.

Puheenjohtaja korosti puheensa lopussa SPEKin verkostojen ja vaikutusmahdollisuuksien merkitystä:

– Pidän erittäin tärkeänä sitä, että SPEK on luotettavana ja asiantuntevana järjestönä ja yhteistyökumppanina mukana niissä pöydissä ja niillä foorumeilla, joissa turvallisuuden strategiatyötä ja lainsäädäntömuutoksia valmistellaan ja toteutetaan. Jos asioihin voi olla mukana vaikuttamassa, se tilaisuus tulee aina käyttää.

Valtuutettujen näkemyksiä kartoitettiin

Valtuustokokouksen alla valtuutetuille tehtiin strategiapäivitykseen liittyvä kysely. Siinä kartoitettiin heidän näkemyksiään muun muassa kahden painopisteen sisältämien tavoitteiden toteutumisesta ja merkityksestä jäsenistölle. Kyselyyn vastasi 27 valtuutettua.

Asumisen ja arjen turvallisuuden osalta parhaiten oli toteutunut tavoite 1: seuraamme ja ennakoimme turvallisuuskehitystä ja vaikutamme sen tekijöihin. Se sai kyselystä arvosanaksi 3,2, kun maksimiarvo on 4. Tavoitteen merkitys sai arvosanakseen 3,4.

Saman painopisteen muiden tavoitteiden osalta merkityksen ja toteutumisen ero oli vähän suurempi; 3,4 ja 3,1 sekä 3,6 ja 3,1. Toteutumisen taso on kuitenkin näillä arvioilla luokiteltava hyväksi.

Elinvoimainen vapaaehtoistoiminta -painopisteen tavoitteiden toteutumisen arviointi on asteikolla 2,6–3,0, kun merkitykset arvotettiin välille 3,1–3,5. Suurin ero toteutumisen ja merkityksen välillä oli tavoitteen 1 kohdalla: Tuemme palokuntia sekä muita pelastus- ja turvallisuusalalla toimivia vapaaehtoisia.

Valtuutetuilta kysyttiin myös erilaisten viiteryhmien painoarvoista. Vastaajien mukaan kansalaisyhteiskuntaa tulisi painottaa painottaa eniten, mukaan lukien kansalaiset, vapaaehtoiset ja palokunnat. Arvoksi saatiin 4,4, kun maksimiarvo olisi 5. Julkisen sektorin arvo oli 4,0 ja elinkeinoelämän 3,6.

Jäsenistöryhmiä kuullaan strategiatyöhön liittyen syksyllä 2017. Strategiatyöryhmä valmistelee kuulemista varten 3–4 tapaamista sekä niihin liittyvät teemat.

Eväitä strategian päivitystyöhön

Valtuuston seminaarin ohjelmasisältö oli suunniteltu tarjoamaan eväitä strategian päivitystyöhön eri näkökulmista. Hallituksen puheenjohtaja Simo Weckstén rakensi yhteyksiä ja yhtäläisyyksiä pelastustoimen strategiaan, joka sisältää kattavasti koko varautumisen kentän.

– Myös SPEKin toimintakenttä on laaja ja keskusjärjestön strategian on hyvä sijoittua pelastustoimen strategian laajan sateenvarjon alle.

Weckstén korosti myös SPEKin merkitystä yhteisen tiedon alustana:

– SPEK tuottaa tutkittua, analysoitua ja yhteensovitettua turvallisuustietoutta kaikille järjestöille.

Hallituksen puheenjohtaja painotti puheenvuoroissaan useampaan otteeseen sekä ihmisen oman toiminnan että onnettomuuksien ehkäisyn näkökulmaa.

– Mitä vakavampi ja laajempi onnettomuus, sitä ratkaisevampaa on yksilön oma toiminta, Wecstén sanoi ja esitti toivomuksen, että SPEKin jäsenet näkevät roolinsa huomattavasti laajempana kuin vain ”punaisina autoina”.

Sisäisen turvallisuuden muutosvoimat jylläävät

Sisäministeriöstä hankejohtaja Kimmo Himberg puhui sisäisen turvallisuuden strategiasta ja muutosvoimista. Yli 30 esittely- ja kuulemistilaisuudessa puhunut, itseään matkasaarnaajaksi kutsuva Himberg totesi jälleen kerran, että sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät.

Mitattava turvallisuus on tänään parempi kuin koskaan aiemmin. Silti sellaisten ihmisten määrä, jotka pitävät tulevaisuutta turvattomana, on pompahtanut 60 prosenttiin.

– Emotionaalinen ja mitattava turvallisuus ovat kaukana toisistaan, Himberg sanoo ja korostaa, että keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on syrjäytyminen.

– Turvattomuuden torjunnan erityisiä kohderyhmiä ovat syrjäytyneet ja ikääntyneet.

Tämä on ymmärrettävää, kun tarkastelee muutosvoimia. Monimuotoinen polarisaatio on laajenemassa ja kiihtymässä, ja siihen liittyy erilaisia syrjäytymisilmiöitä. Syrjäytyminen voi jopa olla varteenotettava ”uravaihtoehto” nuorelle.

Moniarvoistuminen ja sen myötä vastakkainasettelut lisääntyvät. Muuttoliikkeillä on omat turvallisuusvaikutuksensa, mihin tuo oman sävynsä se, että Suomi on ikääntyvä maa. Teknologia luo osaamishaasteita paitsi viranomaisille myös kansalaisille. Osa kansasta jää ja osa haluaa tietoisesti jättäytyä syrjemmälle.

Maakuntauudistuksen kysymysmerkkejä

Hallituksen varapuheenjohtaja Jari Sainio käsitteli puheenvuorossaan maakuntauudistusta ja siihen liittyvää järjestämisvastuun ja tuottamisvastuun dilemmaa pelastuslaitoksen näkökulmasta. Hän pohti myös ministeriön ohjausta, joka uudistuksen jälkeen kohdistuu maakuntatasolle, mutta ohjausmekanismia ei vielä tiedetä.

Lisäksi Sainio avasi maakuntauudistusta taloudellisella esimerkillä. Varsinais-Suomessa sote-osuuden arvioidaan olevan noin 3300 €/asukas, kun pelastustoimen osuus on noin 70 €/asukas. Tästä näkökulmasta Sainio esitti kysymyksen, joka on askarruttanut muitakin:

– Onko tuleva maakunta yhtä kuin sote?

Valtuusto hyväksyi vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen

Valtuuston kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Vuosikertomus 2016 hyväksyttiin pienen lisäyksen kera, tilinpäätös vuodelta 2016 vahvistettiin ja vastuuvapaus myönnettiin hallitukselle, toimitusjohtajalle ja muille vastuuvelvollisille. Valtuuston kokoukseen osallistui 31 valtuutettua ja varavaltuutettua.

Valtuustoseminaarin esitysmateriaalit ja lisätietoja strategian päivittämisestä

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja