EtusivuAjankohtaistaTurvakäräjillä ei poltettu käämejä
Juuri nyt
9.4.2019


 
 

Turvakäräjillä ei poltettu käämejä


SPEK järjesti innostavan Turvakäräjät-tapahtuman Sanomatalolla perjantaina 5.4. Tapahtumassa testattiin eduskuntavaaliehdokkaiden ja NouHätä!-tiimin turvallisuustietoutta leikkimielisen kisailun kautta. Samalla yleisölle tarjoutui mahdollisuus puntaroida omia turvallisuusratkaisujaan sekä oppia uutta.

Juttukuva.png

Tiedätkö, miten käsisammutin toimii tai miten savuavasta kerrostalosta poistutaan? Miten varaudut kyberhyökkäykseen? Entä minkälaisten ydinasioiden oivaltaminen on merkityksellistä, kun on kysymys meidän kaikkien turvallisuudesta? Näitä asioita pohdittiin Turvakäräjillä. Tapahtuma nosti esille arjen turvallisuuskysymyksiä sekä eriarvoistumisen vaikutuksia yksilöiden turvallisuudessa.

Ehdokkaat muodostivat kaksi joukkuetta. Ensimmäisessä joukkueessa kilpailivat Johanna Karimäki (VIHR), Mari Rantanen (PS) ja Jukka Kekkonen (SDP). Toisen joukkueen muodostivat Eva Biaudet (RKP), Juha Hakola (KOK) ja Antti Kaikkonen (KESK).

Valtakunnallisen NouHätä!-kilpailun voittajatiimissä kilpailivat Vantaankosken koulun 8. luokkalaiset Meri Parvinen, Emma Krapu ja Santeri Kaiju. Kommentaattorin ja tuomarin virkaa toimitti sisäministeri Kai Mykkänen, jonka turvallisuustietous osoittautui esimerkilliseksi. Juontaja Mikko Töyssy johdatteli tapahtuman kulkua pilke silmäkulmassaan.

Kevyt tunnelma siivitti tapahtumaa

Käräjät rakennettiin kolmesta rastista, joilla käsiteltiin erilaisia ongelmatilanteita. Osallistava turvallisuus erityisryhmille -rastilla kilpailijat pohtivat turvallisuusratkaisuja ikäihmisen näkökulmasta. NouHätä!-paloturvallisuuskampanjan rasti käsitteli palon sammutukseen liittyviä toimenpiteitä. 72 tuntia -rastilla kilpailijat varautuivat äkilliseen häiriötilanteeseen.

Käräjöinti toi esiin kilpailijoiden yhteistyötaidot. Ratkaisuista neuvoteltiin yhdessä ja kilpailijat innostuivat perustelemaan ratkaisunsa kattavasti – kenties lähestyvät eduskuntavaalit sytyttivät heidät mittelöön. Tunnelma oli painavista aiheista huolimatta kevyt.

Tositilanteessa leikkimielisyys on kaukana eikä aikaa välttämättä ole neuvotteluun, joten turvallisuusasioihin on syytä kiinnittää huomiota jo ennen ongelmatilanteiden sattumista. Osaisitko sinä toimia edellä mainituissa tilanteissa?

Tärkein hätävara kyberhyökkäyksen sattuessa

Käräjöinnin tuoksinassa kilpailijoilla heräsi kysymyksiä monista turvallisuustoimista. Mistä tiedät, onko naapurisi soittanut jo hätänumeroon? Kuinka tärkeää on sisällyttää kotivaraan myös koiran- tai kissanruokaa? Tarvitseeko käsisammutinta huoltaa ja kuinka usein? Vastauksia antoivat asiantuntijat.

Hätänumeroon on soitettava, mikäli pelastushenkilöt eivät ole vielä saapuneet paikalle. Koiran- ja kissanruoassa on tarkat ravintosisällöt, joten sikäli ruoka saattaa hätätapauksessa olla ihmistenkin avuksi. Maittavinta luulisi kuitenkin olevan ihmisille tarkoitetut kuivamuonat. Käsisammutin tulee huoltaa vuosittain.

Eräs kysymys koski kotivaraan tarvittavia välttämättömiä välineitä äkillisen häiriötilanteen sattuessa. Reilu 20 vuotta sitten monen kotivara on saattanut olla jopa huomaamattaan kunnossa, koska välineitä käytettiin arjessa. Kotivarasta löytyi esimerkiksi vesisankoja ja tulentekovälineitä.

Tänään pitkän sähkökatkon sattuessa kotivaraton voi olla hädässä. Miten tehdä ruokaa, kun hella ja muut sähkökäyttöiset välineet eivät toimi? Kyberhyökkäys on yksi nykyajan häiriötilanteen aiheuttavista uhkista. Käräjillä todettiin, että kyberhyökkäyksen varalle on syytä hankkia samanlainen kotivara kuin pitkää sähkökatkoa varten – tärkeimpänä vesiastiat.

Välitetään kanssaihmisistä

Eduskuntavaaliehdokkaiden suoritukset vakuuttivat. Heitä voidaan pitää turvallisuustietoisina. NouHätä!-joukkue vei kuitenkin voiton kattavan tietotaitonsa ansiosta, jos nyt pisteitä aletaan laskemaan. Kommentaattori Mykkästä lainaten Turvakäräjät-tapahtuma osoitti, että eduskuntavaaliehdokkaat kykenevät käräjöimään muuallakin kuin turpakäräjillä eli vaalitenteissä.

Käräjillä saavutettiin oivalluksia. Se, että ymmärrämme toisiamme ja välitämme toinen toisistamme, saattaa ennaltaehkäistä monia onnettomuuksia. Kun tunnet naapurisi ja tiedät hänen liikuntarajoitteisuudestaan, saatat palon sattuessa pelastaa naapurisi hengen.

Katso Turvakäräjien video.

Meri Koivumaa

Kirjoittaja on SPEKin viestinnän korkeakouluharjoittelija.



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja