EtusivuAjankohtaistaMedialleSopimuspalokuntalaiset eivät kuormittuneet kesän maastopaloista
Tuoreimmat lehdistötiedotteet
8.1.2019


Sopimuspalokuntalaiset eivät kuormittuneet kesän maastopaloista

 Sopimuspalokuntalaiset tekivät viime kesänä pitkää päivää maastopalojen sammutustehtävissä, mutta pitivät silti tehtävien kuormittavuutta kohtuullisena. Toisaalta palokuntalaisilla ei kaikilla alueilla ollut maastopaloihin sopivia, kevyempiä varusteita käytettävissään. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kyselytutkimuksessa selvitettiin myös yhteistyön sujumista ja taktisen johtamisen tasoa.

 

Metsäpalo.jfif

Kyselyyn vastanneiden sopimuspalokuntalaisten kesä oli kiireinen; yli puolet osallistui tehtäviin kesän aikana 12 kertaa tai useammin. Tyypillisin tehtävä oli maastopalo. Pisimmäksi työjaksoksi ilmoitettiin useimmiten 6–10 tunnin jakso, mutta monet raportoivat myös 11–15 tunnin tai jopa yli 20 tunnin mittaisista työjaksoista.

– Sopimuspalokuntalaisten sitoutuneisuus näkyy vastauksissa hyvin, toteaa palokuntatoiminnan asiantuntija Patrik Willberg Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. – Vaikka työtä ja tunteja kertyi paljon, suurin osa ei pitänyt sitä kuormittavana. Useimmat olivat myös mielestään saaneet levätä riittävästi tehtävien välillä.

Toisaalta henkilöstön riittävyydestä ja kuormituksen seurannasta kysyttäessä vastauksissa oli hajontaa (ks. kuva 1). Lisäksi kolmasosa vastaajista kertoi, että palokuntatehtävät vaikuttivat heidän siviilityöhönsä. Kyselyyn vastasi lokakuussa 767 palokuntalaista.

Maastopalojen sammutustöissä on tarve kevyemmille varusteille

Maastopaloihin sopivia varusteita ei sopimuspalokuntalaisilla ollut useinkaan käytössä, mutta tilanne vaihteli pelastuslaitosten välillä. Esimerkiksi Lapin alueella varusteet olivat pääosin kunnossa, kun taas Uudenmaan alueella toimittiin kaikissa tehtävissä samoissa varusteissa.

– Kevytkypärille ja -saappaille sekä kevyille haalareille olisi varmasti ollut käyttöä – varsinkin, kun tehtäviä oli paljon ja työrupeamat olivat usein pitkiä, Willberg sanoo.

Yhteistyö vakinaisen pelastushenkilöstön eli ammattipalomiesten ja sopimuspalokuntalaisten kesken sujui. Yli neljä viidesosaa vastaajista totesi, että se toimi erinomaisesti tai hyvin.

Myös maastopalojen taktinen johtaminen sai melko hyvän arvosanan, sillä 70 % vastaajista näki sen tason joko hyvänä tai erinomaisena. Avointen kysymysten vastauksissa nimettiin puutteitakin tehtävien johtamisessa: tieto ei aina kulje sujuvasti tai sopimuspalokuntalaisten vuorojen venymiseen ei reagoida.

Kuva 1: Henkilöstön riittävyys, kuormituksen seuranta ja lepo tehtävien välillä.

infograafi_metsapalot.jpg

Katso koko raportti täältä.


Lisätietoja:
Asiantuntija Patrik Willberg, 040 725 5448