EtusivuAjankohtaistaSähkökatkot tekevät asukkaista kekseliäitä

Sähkökatkot tekevät asukkaista kekseliäitä

19.1.2015 13:00

Aggregaatti, otsalamppu ja radio helpottavat elämää sähkökatkon aikana. Myös naapuriapu on kunniassaan. Pohjois-Savon haja-asutusalueilla pisimmät katkokset ovat olleet nyt tammikuussa viisi vuorokautta. Kaikki eivät osaa kuitenkaan katkoihin varautua.

 risto ja kamat vaaka.jpgRisto Lappalainen osti 150 eurolla tarvikkeita sähkökatkoja varten: invertteri joka laitetaan auton akkuun kiinni tuottamaan sähköä, jatkojohtoja, paristoja, led-valaisin, tasku- ja otsalamppuja.

-Meillä on tietyssä paikassa paristolla toimivat taskulamput, jotta ne löytää pimeässäkin, sanoo suonenjokelainen ruokakaupan myyjä Katja Nenonen sähkökatkojen varalta.

Juuri Pohjois-Savossa on viime aikoina ollut pitkiä sähkökatkoja.

-Myös kynttilöitä on varattu, ja tulitikkuja.

Nenonen asuu perheensä kanssa viisi kilometriä Suonenjoen taajaman ulkopuolella. Pohjoissavolaisissa taajamissa katkot ovat olleet korkeintaan tunteja, samoin Nenosilla. Haja-asutusalueilla pisimmät katkokset olivat nyt tammikuussa viisi vuorokautta.

-Myös juomista ja nopeaa syömistä pitää olla varattuna.

Vaikka katkokset eivät taajamissa pitkiä olekaan, ne aiheuttavat yllättäviäkin tilanteita.

-Lapset vinkuvat, kun ei voi pelata. Konsolipelit lakkaavat toimimasta heti, kun sähköt katkeavat. Sitten on luettu tai pelattu lautapelejä.

Taajamissa katkot kestävät harvoin tunteja pitempään. Asukkaat eivät myöskään tunnu varautuneen päiviä kestäviin katkoksiin. Haja-asutusalueilla tilanne on toinen.

Asunto kuumaksi ennen sähkökatkoa

Jyväskyläläinen Risto Lappalainen on tullut tarkastamaan tilanteen äitinsä kotiin Pielaveden haja-asutusalueelle. Äiti Hilkka Lappalainen on joutunut lähtemään kotoa evakkoon jo toista kertaa viikon sisään, kun sähköt katkesivat. Äiti-Lappalaisen sijoituspaikka on väliaikaisesti kunnan vanhustyön keskus. Pisimmillään sähköt olivat Pohjois-Savossa poikki viisi vuorokautta, joskaan eivät Lappalaisella.

Juuri vanhukset, jotka eivät jaksa kantaa puita ja lämmittää niillä, ovat vaikeuksissa. Myös veden kantaminen on raskasta. Kaikissa talouksissa ei puulämmitystä olekaan, vaikkakin valtaosassa Pohjois-Savon haja-asutusalueella.

Risto Lappalainen on tuonut mukanaan aggregaatin ja pientavaraa: paristoja ja muuta energiantuotantoon tarvittavaa tavaraa.

-150 euroa näihin pientavaroihin meni.

Lappalainen pystyy ohjaamaan etänä äitinsä talon lämmöntuotantoa.

-Ennakoin tämän toisen sähkökatkon ja nostin lämmön 25 asteeseen. Sitä lämpimämpi alkaisi olla jo aika sietämätöntä.

Nyt talo ei sitten viilennytkään niin paljon kuin edellisen sähkökatkon aikana, jolloin lämpötila tippui lähemmäs kymmentä astetta.

-Ei täällä kädettömiä olla.

Samaa todistavat ne hyväkuntoiset vanhukset, jotka ovat asuneet päiviä sähköttömissä taloissaan, ja pärjänneet hyvin. Talo lämpiää puilla, vettä kannetaan kaivosta tai järvestä tai sulatetaan lumesta, ruoka tehdään puuhellalla, leivinuunit ja pönttöuunit sekä takat ovat käytössä, pakasteet ovat ulkona lumessa, jääkaappitarpeet sisäkuistilla.

Lappalainen pohdiskelee kriisitilanteen järjestelmiä.

-Aggregaatti on ihan ehdoton. Kiinteä varavoimajärjestelmä, joka toimii normaalitilanteessakin, olisi kallis. Kaasuhella voisi olla nopea ratkaisu. Uusiin taloihin halutaan tehdä tunnelmasyistä varaavia lämmitysratkaisuja, mutta nehän ovat hyviä näissä tilanteissa.

Aggregaatti on laite, joka tuottaa suoraan sähköä esimerkiksi bensiini- tai dieselmoottorin voimalla. Se on yleensä siirrettävä ja sen tyypillisiä käyttökohteita ovat juuri alueet, joihin sähkön jakeluhäiriön varalta tarvitaan nopeasti varavirtaa.

Kahvit termariin työpaikalla, siitä juodaan kotona illalla

-Kahvit on keitetty työpaikalla ja viety termospullossa kotiin, kertoo karttulalainen kukkakauppias Helena Anttila.

Karttula kuuluu nykyään Kuopioon, mutta matkaa Kuopion torille on 45 kilometriä. Anttila asuu Suonenjoen tien varressa haja-asutusalueella.

-Otsalamput on meillä varattuna. Kynttilöitä ei voi kissojen takia polttaa. Myöskään puuhellaa ei voi käyttää, kun kissat polttavat tassunsa, jos hyppäävät sen päälle. Mutta puuta poltetaan uunissa; siitä saadaan lämpöä.

-Pisin katko alkoi meillä klo 2 lauantaita vasten yöllä ja kesti sunnuntaihin klo 11 saakka.

Vaikka sähköt olivat poikki 33 tuntia, esimerkiksi pakasteet eivät sulaneet.

-Pakastimen ovia ei auottu, ja kun lapsenlapset tulivat pyhänä, niin jäätelöt olivat hyvässä kunnossa. Osa ruoista on viety kuistille.

Tällaiset kuistit ovat ulko-ovea seuraavia isoja tuulikaappeja ennen varsinaista asuntoa. Kuistit ovat yleensä lämmittämättömiä.

Kuisti ei kuitenkaan ole ongelmaton, jos siellä säilyttää pakastinta kuten osa asukkaista tekee.

-Kun laitteet kylmenevät sähkökatkon takia, ja sitten alkavat taas toimia sähköjen palattua, ne voivat mennä rikki, kun laitteen kompressori ensin jäätyy ja öljy jäykistyy ja sitten sähköt palaavat. Meiltäkin hajosi uusi pakastin tällä tavalla, sanoo karttulalainen Alpo Antikainen.

Anttilakin epäilee, että sähkökatkokset aiheuttavat tekniikkaongelmia. Pesutilojen lattialämmitys rapsahtelee nyt ja Anttila epäilee vikaa järjestelmässä.

Anttila on sähköyhtiönsä tekstiviestipalvelussa.

-Sieltä  tuli tieto katkoksen oletetusta pituudesta.

lumikuva.jpg
Lumi painaa puita, jotka painuvat sähkölinjojen päälle. Metsäisessä Savossa linjavikojen löytämiseen voi kulua pitkäkin aika.

Sähköyhtiö myös tiedottaa verrattain hyvin verkkosivuillaan. Nettiin vaan täytyy päästä ja se vaatii akkuja tai varavoimaa. Samoin tekstareita ei tietysti saa, jos kännykästä on loppunut akku. Virtaa saa myös kännykän vara-akuilla, jos niissä on säilynyt energiaa.

Osa asukkaiden puhelimista ja turvapuhelimista on mykistynyt, koska akuista on loppunut virta eikä ole ollut energiaa, jotta ne voisi ladata.

-Kirkonkylällä voi käydä lataamassa, jos on mahdollisuus mennä sinne, sanoo Risto Lappalainen.

-Muutoin tiedotusta ei juuri ole haja-asutusalueella.

Haja-asutusalueella pelstuslaitos kiertää talouksissa, joihin ei saada yhteyttä. Myös naapurista huolehtiminen on arvossaan, käydään katsomassa onko kaikki kunnossa.

Radio on hyvä viestintäväline kriisitilanteessa.

-Meillä on kotona kaikissa radioissa paristot, ja varaparistot laatikossa, sanoo Antikainen.

Aggregaattimies lähti kiertämään talouksia

Kun sähköt menevät, usein talouksiin ei tule vettä. Usein vesi pumpataan sähköllä ylös kaivosta.

-Me olemme nyt kunnan vesihuollon piirissä, mutta aiemmin sähkökatkon aikana haettiin vettä järvestä tai sulatettiin lunta ja lämmitettiin vesi. Sillä tavalla kylvettiinkin, sanoo Helena Anttila.

-Minä olen tottunut tähän. Olin yli kymmenvuotias ennenkuin meille tuli kotiin sähköt, ja lähteestä haettiin vesi.

-Nyt kyllä mies on sitä mieltä, etta aggregaatti pitäisi hommata.

Naapuriapu on siis myös voimissaan maaseudulla. Pohjois-Savon massiivisen sähkökatkon aikana kunnan viranomaisille ilmoittautui mies, joka sanoi voivansa lähteä aggregaatin kanssa kiertämään apua tarvitsevien luona. Tällä tavoin on muun muassa karjatiloille saatu apua. Naapureissa on käyty kysymässä, tarvitaanko apua ja tarvittaessa kannettu polttopuut sisään ja pumpattu vesi käsin kaivosta.

-Tämä on pienten paikkakuntien etu. Ihmiset tuntevat toisensa ja auttavat, sanoo vesantolainen asukas.

Ruokakaupat sulkevat yleensä ovensa, kun sähkökatko tulee. Palkka työntekijöillä juoksee. Kaikki eivät sulje katkonkaan aikana. Esimerkiksi karttulalainen Paulan baari jatkaa toimintaansa. Kahvitkin keitetään tarvittaessa kaasulla.

Kolmen kunnan, Vesannon, Pielaveden ja Keiteleen, palomestari Teemu Tenhunen kehottaa kotitalouksia varautumaan jopa viikon omavaraisuuteen sähkökatkojen takia. Eli kotona pitäisi olla koko perheelle riittävästi kuivamuonaa, vettä, paristoja, kynttilöitä, tulitikkuja. Nämä tuotteet pitkälti menivätkin kaupoissa loppuun tammikuun ensimmäisen pitemmän sähkökatkon jälkeen.


Kari Kauppinen

Lisätietoa:

Varaudu.info

Kova-toimikunta

Omatoimisen varautumisen koulutus

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja