EtusivuAjankohtaistaIlmanvaihdon katkaiseminen oli vaikeaa ja aiheutti epävarmuutta

Ilmanvaihdon katkaiseminen oli vaikeaa ja aiheutti epävarmuutta

17.5.2017 15:02

Ilmanvaihdon katkaiseminen Äänekosken varastopalon aikaan oli vaikeaa tai aiheutti muuten epävarmuutta. Viranomaiset kehottivat ihmisiä sulkemaan ilmanvaihdon alueella savun leviämisen vuoksi. Siihen liittyvät ongelmat käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemän kyselyn tuloksista. Äänekosken varastopaloa koskevaan kyselyyn vastasi 149 henkilöä.

Vastaajista 40 % ilmoitti noudattaneensa pelastuslaitoksen antamaa vaaratiedotetta pysyä sisätiloissa, sulkea ilmanvaihto ja odottaa tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä. Suurin osa vastaajista ei voinut toimia ohjeiden mukaisesti joko siksi, että vaaratiedote ei tavoittanut vastaajaa ajoissa tai siksi, että hän oli julkisissa tiloissa tai työpaikalla eikä hänellä ollut mahdollisuutta vaikuttaa ilmanvaihtoon. Epätietoisuus toimintaohjeista tai siitä, onko kiinteistöhuolto tai jokin muu vastuussa oleva toimija hoitanut tehtävän oli myös varsin yleistä.

Vastauksista käy ilmi ilmanvaihdon katkaisemiseen liittyviä ongelmia:

” Toimintamalli on tuttu, mutta työpaikalla en tiedä miten ilmanvaihto pysäytetään. ”

”Asun kerrostalossa enkä voi vaikuttaa asunnon ilmastointiin. En myöskään tiedä minne pitää mennä tai mitä tehdä vaaratilanteessa. Koskaan ei ole taloyhtiö kertonut turva-asioista.”

– Ilmanvaihto on aina syytä sulkea, mikäli ulkona on haitallisia tai myrkyllisiä aineita, joita tulipaloissa syntyvät savukaasutkin sisältävät, SPEKin erityisasiantuntija Ira Pasi sanoo ja painottaa, että vaaratilanteissa ilmanvaihdon sulkeminen ei voi olla vain kiinteistöhuollon asia.

– Kiinteistöhuollosta vastaava henkilö ei voi pysäyttää usean kiinteistön ilmanvaihtoa, jos ilmanvaihdon katkaisupaikka on fyysisesti kussakin erillisessä kiinteistössä eikä ilmanvaihtoa voi sammuttaa esimerkiksi tietoyhteyden välityksellä useasta eri kohteesta.

Mikäli pelastusviranomaiset kehottavat pysymään sisätiloissa, se koskee myös kiinteistönhoitajia. Tällöin kussakin kiinteistössä tulisi olla valmius sulkea ilmanvaihto paikalla olevan henkilökunnan tai asukkaiden voimin, sillä vaarallinen kaasu leviää ulkona melko nopeasti.

Äänekoskella tehdyn kyselyn mukaan savu aiheutti osalle vastaajista silmien kirvelyä, kurkun ärsytystä, päänsärkyä, hengen ahdistusta ja myös astmakohtauksia.

Äänekoskella syttyi iltapäivällä 24.4. Kuhnamontiellä varastorakennuksen tulipalo, josta aiheutui haitallista savua ympäristöön. Pelastuslaitos antoi radiossa, teksti-TV:ssä ja sosiaalisessa mediassa alueellisen vaaratiedotteen, jossa kehotettiin ihmisiä pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä. SPEK keräsi yleisökyselyllä tietoa alueella liikkuneilta, työskenteleviltä tai asuvilta vaaratilanteiden tiedonsaannista, kansalaisten omasta toiminnasta, kokemuksista ja tarpeista.

Lisätietoja:
Yleisökyselyn yhteenveto

 Infolaatikko:

Tulipalossa syntyvä savu on aina vaarallista


Tulipaloissa syntyvä savukaasu on aina vähintään haitallista ja sen hengittäminen terveydelle vaarallista tai jopa hengenvaarallista. Kiinteistöpaloissa palava materiaali sisältää aina mm. muovia ja elektroniikkaa, jolloin palamisen tuotteena syntyy tappavan myrkyllisiä palokaasuja. Kun nuotiossa tai takassa poltetaan puita, on siitä syntyvä savu koostumukseltaan täysin erilaista kuin tulipaloissa syntyvä myrkyllinen savukaasu.

Tulipalosta leviävään savuun sekoittuu aina ympäröivää ilmaa, joten savun haitallisuus pienenee, mitä kauempana vaarasta sijaitaan. Toisaalta terveyshaittaan vaikuttaa myös savulle altistumisen kesto. Lisäksi oireiden esiintymisessä on yksilöllisiä eroja, joten tarkkoja vaara-alueita on mahdotonta määrittää.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja