EtusivuAjankohtaistaHyvin suunniteltu on puoliksi tehty - eli puolet on tekemättä

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - eli puolet on tekemättä

13.9.2017 19:45

​ Asumisen turvallisuutta on kehitettävä ja pelastussuunnittelu on keskeisessä asemassa, kun tehdään parannuksia kerros- ja rivitalojen turvallisuuteen. Nykyinen pelastussuunnitteluprosessi kaipaa kuitenkin uudistamista, koska liian usein suunnittelu jää asiakirjatasolle eikä johda käytännön toimiin, todettiin SPEKin järjestämässä Pelastussuunnittelu 2020 - asiakirjoja vai toimintaa? -tilaisuudessa.

Tärkeä aihe herätti kiinnostusta ja sali täyttyi viimeistä paikkaa myöten aktiivisista keskustelijoista. Tilaisuus kokosi yhteen pelastussuunnittelun kanssa painivia isännöitsijöitä, viranomaisia, yrittäjiä ja järjestöjen asiantuntijoita. Keskustelun käynnistämiseksi tutkija Heikki Laurikainen esitteli pelastussuunnittelusta tehdyn selvityksen tulokset, joista ilmeni, että suurin osa taloyhtiöistä kokee pelastussuunnittelun parantavan turvallisuutta ainakin jokin verran. Kyseessä ei kuitenkaan ole jatkuva prosessi, ja vain alle viidesosa päivittää suunnitelmia vuosittain. Ongelmia ilmenee myös jalkautuksessa. Suunnitelmat eivät usein johda käytännön korjauksiin ja turvallisuusviestintä unohtuu liian usein taloyhtiöiden arjessa. Eräs keskustelija kiteyttikin osuvasti jalkauttamiseen liittyvät ongelmat.

-        Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eli puolet on tekemättä.

Paneelikeskustelussa syvennyttiin pelastussuunnitteluun useista eri näkökulmista. Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen AARI Isännöinnistä katsoi, että nykyisten suunnitteludokumentien tulisi olla helpommin lähestyttäviä ja käytettävyyteen kannattaisi panostaa.  Isännöitsijällä on keskeinen rooli turvallisuuden edistämisessä, mutta valitettavasti pelastussuunnitteluasiat jäävät usein vähälle huomiolle isännöitsijän kiireisessä arjessa. Myös isännöitsijöiden turvallisuusosaamista olisi hyvä kehittää, arvioi toimitusjohtaja Heiskanen.

Mitä jos nykyisten suunnitelma-asiakirjojen tuottamisesta luovuttaisiin ja ne korvattaisiin turvallisuuteoilla? Puhutaan paljon pelastussuunnitelmista ja varsinainen omatoiminen varautuminen tuntuu unohtuvan. Asiakirjojen sijaan tulisikin painottaa systemaattista turvallisuuden seurantaa ja konkreettisia turvallisuusparannuksia, ideoi Safetum Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin.

Pelastussuunnittelun keskiössä on asukkaille suunnattu turvallisuusviestintä. Taloyhtiöissä tehtävää valistusta tulisikin kehittää. Asukkaille kannattaisi tarjota yksinkertaisia toimintaohjeita ja hyödyntää kuvien käyttöä sanoman perille saattamiseksi. Visuaalista viestintää näkee valitettavan harvoin nykyisissä suunnitelmissa, totesi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palotarkastaja Tanja Mannila.

Pelastuslakiin, kuten lakeihin yleensä, ladataan paljon odotuksia. Laissa määritellystä velvoitteiden minimitasosta tulee usein käytännön maksimi, eli tehdään vain se mikä on pakko. Siksi osa keskustelijoista kaipasi lakiin lisää konkreettisempia vaatimuksia, jotka ohjaisivat taloyhtiöiden turvallisuustyötä. Osa osallistujista katsoi, että turvallisuushenkilöstön nimeämispakosta luopuminen vuoden 2011 uudistuksen yhteydessä ei ole parantanut taloyhtiöiden turvallisuutta vaan kenties päinvastoin. Sisäministeriön ylitarkastaja Jarkko Häyrinen kuitenkin muistutti, ettei laki yksistään paranna asuinrakennusten turvallisuutta, vaan ne lukuisat käytännön toimet. Jo nykyisessä lainsäädännössä ovat keskeiset tavoitteet sisäänkirjoitettu, mutta toteuttamisen tapoihin on haluttu jättää liikkumavaraa.

Kaikkiaan pelastussuunnittelua pidetään tärkeänä osana kehitettäessä niin arjen turvallisuutta kuin varautumista poikkeusoloihin. Nykyinen prosessi kaipaa kuitenkin uudistamista ja muutokset koskettavat kaikkia pelastussuunnittelun kanssa toimivia tahoja. Järjestelmän kehittäminen onkin ennen kaikkea yhteistyön paikka.

pelastussuunnittelu2020.jpg

Kirjoittanut: Heikki Laurikainen

Kuva: Karim Peltonen

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja