EtusivuAjankohtaistaBlogitEuroopalla on merkitystä
Blogit
9.5.2017


Euroopalla on merkitystä

 Eurooppa-päivänä on hyvä muistaa, mistä EU on ponnistanut ja mikä on sen merkitys turvallisuudelle. Unioni on saavuttanut hurjan paljon lyhyessä ajassa. Myös virheitä on tehty, mutta hyvää ei sen takia kannata kuitenkaan heittää pois. Kuka muu edistäisi edistäisi eurooppalaisia arvoja, ellemme me itse?

 

taina kolumni.jpg

Taina Hanhikoski

Noin 67 vuotta sitten, vuonna 1950, Jean Monnet ja Robert Schuman saivat ajatuksen Saksan ja Ranskan hiili- ja teräsvarantojen yhdistämisestä. Taustalla oli tietenkin pyrkimys rauhoitella kuohuvaa maanosaa ja tuoda rauhaa alueelle, joka oli kahden maailmansodan riepottelema. Yritys onnistui, ja Saksan ja Ranskan lisäksi sopimuksen allekirjoittivat Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg. Kuten suurin piirtein kaikki tietävät, tämä yhteistyö loi pohjaa sille yhteisölle, jonka nykyään tunnemme Euroopan unionina.

Rauhanprosessina EU:n voidaan sanoa olleen menestyksekäs. Yhteistyön alkamisen jälkeen yksikään jäsenmaa ei ole sotinut toista vastaan. EU on onnistunut luomaan vuosikymmenien saatossa yhteenkuuluvuuden paitsi hiili- ja teräsvarantojen, myös taloudellisten ja poliittisten asioiden osalta. Jäsenvaltioiden lähentyminen on eittämättä edistänyt monin keinoin huomattavasti myös Euroopan sisäistä turvallisuutta.

Eurooppa oli Monnet’n ja Schumanin aikaan tietenkin hyvin erilainen, kuin mitä se on nyt. Turvallisuuden näkökulmasta unionin toimintaan vaikuttaa edelleen kuitenkin hyvin samankaltaisia asioita kuin silloinkin – suurvaltojen väliset kiristyneet suhteet, Euroopan naapurustossa puhjenneet konfliktit, taloudelliset epävarmuudet ja ideologiset kiistat. Tilanteet ja olosuhteet ovat tietenkin hyvin erilaisia, mutta kansalaisen näkökulmasta globaalit muutokset olivat silloin ja ovat edelleen pelottavia, suuria – sellaisia, joihin ei yksittäinen ihminen voi vaikuttaa. Siinä missä 50-luvun eurooppalainen ei välttämättä pelännyt terrori-iskua, hän pelkäsi ydinsotaa. Näihin isoihin kysymyksiin voidaan vaikuttaa vain kansainvälisellä yhteistyöllä.

Viime aikaiset kriisit ja uhat ovat koetelleet rajusti unionia ja sen yhtenäisyyttä. Terrori-iskuja kohdistetaan tavallisiin kansalaisiin tavalla, jonka tavoitteena on aiheuttaa mahdollisimman paljon kauhua. Ilmastonmuutos tuo luonnonkatastrofit entistä tiiviimmäksi osaksi arkeamme. Salakuljettajat asettavat tuhansia ihmisiä hengenvaaraan Välimerellä. Kyberhyökkäykset saavat epäilemään vaalien tuloksia. Britannian kansalaiset haluavat jättää unionin, mikä aiheuttaa epävarmuutta myös muiden maiden kansalaisissa. Pelon politiikka haastaa kyseenalaistamaan unionin perusrakenteita. Onko unioni tehnyt tehtävänsä? Olisiko siitä aika luopua? Miksi meidän pitäisi olla osa sitä?

Tarkasteltaessa EU:n historiaa voi huomata, että unioni on saavuttanut hurjan paljon lyhyessä ajassa. Matkan varrella on tehty myös lukuisia virheitä, joista toivottavasti ollaan otettu opiksi. Hyvää ei kannata kuitenkaan hylätä siksi, että se ei ole virheetön. Unionin merkityksen pohtiminen on tervetullutta, mutta sen tulee olla rakentavaa. EU:n perusarvot, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio, ovat edelleen tunnustamisen ja edistämisen arvoisia. Jos me emme niitä edistä, kuka sitten?

Näitä arvoja edistetään myös tekemällä tuloksellista ja monialaista turvallisuuspolitiikkaa. EU onkin parhaimmillaan tehokas koneisto unionin sisäisen ja globaalin rauhan ja turvallisuuden edistäjä. Unioni toimi yhtenä välittäjänä kansainvälisessä sopimuksessa Iranin ydinohjelmasta. Pelastuspalvelumekanismin avulla unioni auttaa hädässä olevia niin unionissa kuin sen ulkopuolella. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen kautta 18 000 eurooppalaista voi tehdä vapaaehtoistyötä EU-rahoitteisissa hankkeissa eri puolilla maailmaa. EU on jäsenmaidensa kanssa maailman suurin humanitäärisen avun antaja ja auttaa vuosittain 120 miljoonaa ihmistä.

Näille ihmisille ei ole samantekevää, onko unioni olemassa vai ei, eikä sen pitäisi olla meille muillekaan, jotka hyödymme siitä arjessamme. Turvallisuuden näkökulmasta Euroopalla on merkitystä – on ollut jo yli 60 vuoden ajan ja tulee olemaan jatkossakin.

Kirjoittaja on SPEKin kansainvälisen toiminnan asiantuntija