EtusivuAjankohtaistaErityisryhmien asumisturvallisuus on yhteispohjoismainen haaste

Erityisryhmien asumisturvallisuus on yhteispohjoismainen haaste

3.9.2019 7:35

Tanskassa järjestettiin elokuussa Nordic Fire & Safety Days -konferenssi, jossa esiteltiin pohjoismaista palo- ja turvallisuustutkimusta. Asumisen turvallisuuden teemat ja erityisryhmien paloturvallisuus näkyivät hyvin konferenssin esityksissä. Kyse on yhteispohjoismaisesta haasteesta, johon vaikuttaa esimerkiksi väestön ikääntyminen. Konferenssiin osallistui SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta.

HeikinTäti.jpg


Norjassa on saatu rakennettua vahvaa yhteistoimintaa kunnan muiden toimialojen kanssa, mikä mahdollistaa paloturvallisuuden edistämisen yhteistyössä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi paloturvallisuutta edistäviä laitehankintoja, mikäli asukkaalla ei itsellään ole taloudellisia mahdollisuuksia huolehtia asuntonsa paloturvallisuudesta.

Norjassa on samalla muutettu pelastustoimen valvonnallisia toimintatapoja siten, että paloturvallisuuden edistämisen lisäksi halutaan lisätä välittämisen tunnetta. Tämä näkyy esimerkiksi palomiesten tekemien kotikäyntien toteuttamisen tavoissa.

Myös Tanskassa on ryhdytty toimenpiteisiin toimintakyvyltään rajoittuneiden paloturvallisuuden parantamiseksi, erityisesti elokuussa 2018 sattuneen Allingåbron hoitokodin tulipalon ja sen synnyttämän kohun jälkeen. Palossa kuoli kolme henkilöä.

Pelastuslaitoksiin kohdistuneet vaatimukset pelastustoimen ennaltaehkäisevän työn kohdentamiseksi entistä riskiperusteisemmin ja vaikuttavammin näkyi konferenssin esityksissä. Tähän liittyvän suunnitteluvastuun siirtäminen keskushallinnolta paikallishallinnolle on Norjassa auttanut tehostamaan palokuolemien ennaltaehkäisyä.

Myös pelastuslaitokset Suomessa kohdentavat toimintaansa alueelliseen ja paikalliseen riskianalyysiin ja valvontasuunnitelmaan pohjautuen, joten Suomi seuraa tässä muiden pohjoismaiden linjaa. Haasteet tietojärjestelmissä ja tiedon saatavuudessa riskiperusteisen toiminnan kohdentamiseksi vaikuttavat niin ikään olevan yhteispohjoismaisia. Herää kysymys, voisiko Suomi olla edelläkävijä riskiperusteisen toiminnan kannalta keskeisen hyödykkeen, tiedon, saamisen ja jakamisen mahdollistamiseksi nykyistä paremmin esimerkiksi lainsäädännön ja tietojärjestelmäkehityksen keinoin.

Konferenssin yhteydessä esiteltiin Tanskassa kehitettyä huoneistokohtaista sammutuslaitteistoa, joka on suunniteltu erityisesti toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden kuten ikääntyneiden asumisen paloturvallisuuden tueksi. Muista markkinoilla olevista, vettä sammutusaineena käyttävistä huoneistokohtaisista sammutuslaitteistoista poiketen sen sammutusvaikutus perustuu inerttikaasuun, jonka avulla vähennetään ilman happipitoisuutta sille tasolle, että palaminen ei pääsääntöisesti ole enää mahdollista. Happitasoa ei kuitenkaan lasketa laitteen avulla niin alas, että siitä aiheutuisi vaaraa ihmiselle.

Lue johtavan asiantuntijamme Kari Telarannan matkakertomus kokonaisuudessaan täältä.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja