EtusivuAjankohtaistaEriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä
Juuri nyt
14.6.2017


 
 

Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä


Kyselytutkimukseen vastanneista 60 prosenttia pitää ihmisten eriarvoistumista keskeisenä turvattomuustekijänä Suomessa. Kaikkein todennäköisin turvallisuutta koetteleva uhka on puolestaan taloudellisen taantuman pitkittyminen. Nämä tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kansalaisturvallisuutta käsittelevästä tutkimuksesta, jonka aineisto kerättiin tammi-maaliskuussa 2017.

Jopa 67 % vastaajista piti alueiden eriarvoistumista kasvavana ongelmana ja 60 % ihmisten eriarvoistumista keskeisenä turvattomuustekijänä Suomessa. Tasa-arvon arveltiin toteutuvan parhaiten sukupuolen osalta ja heikoiten etnisen taustan ja iän kohdalla.

Todennäköisimpänä turvallisuutta koettelevana uhkana vastaajat pitivät taloudellisen taantuman pitkittymistä (36 %). Seuraavaksi todennäköisimpiä uhkia olivat yksilöiden radikalisoituminen (29 %) ja hallituksen sisäpoliittista päätöksentekoa oleellisesti vaikeuttavat ongelmat (28 %).

– Suomen joutuminen sotilaallisen iskun kohteeksi nähtiin esitetyistä uhkakuvista vähäisimpänä, SPEKin tutkimuspäällikkö Tuula Kekki toteaa.

– Vastaajat eivät pitäneet erilaisia globaaleja tai ympäristöön liittyviä uhkia kovin todennäköisinä. Ja lisäksi arvioidessaan yhteiskunnan ja oman asuinalueen turvallisuutta 89 prosenttia vastaajista piti Suomea turvallisena maana.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksella kartoitettiin jo toista kertaa suomalaisten turvallisuutta vahvistavia ja horjuttavia tekijöitä, kansalaisten selviytymistä häiriötilanteista, näkemyksiä erilaisten riskitilanteiden todennäköisyydestä sekä poliittisen päätöksenteon hyväksyttävyyttä. Ensimmäisen kerran kysely toteutettiin vuonna 2015.

Kyselyn tulokset olivat monelta osin positiivisemmat kuin vuoden 2015 aineistossa. Vastausten mukaan valtion panostus kotimaan asioihin on hieman kasvanut. Vastaajat myös luottavat enemmän valtion mahdollisuuksiin turvata kansalaisten fyysistä turvallisuutta.

– Tuloksia ei voi silti vieläkään pitää kovin positiivisina tai kansalaisten enemmistöä optimistisena, Kekki sanoo.

– Kaksi vastaajaa viidestä oli sitä mieltä, että eduskunta panostaa liikaa muiden maiden asioista ja ongelmista huolehtimiseen. Lähes yhtä moni arvioi, että valtiolla on jatkossa entistä vähemmän mahdollisuuksia turvata kansalaisten riittävä toimeentulo. 

 

Kuvio: Käsitykset valtion roolista, resursseista sekä politiikan hyväksyttävyydestä vuosina 2015 ja 2017 (%).

graafi turvassa2017.jpg

 

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Tuula Kekki, 040 157 7706

Turvassa 2017. Kansalaisturvallisuus Suomessa (SPEK tutkii 17)

 

 


Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja