EtusivuAjankohtaistaBlogi: #alkoholityöllistää

Blogi: #alkoholityöllistää

28.11.2017 12:23

Ehkäisevä päihdetyö ry:n - EHYT:in lanseeraama some-kampanja #alkoholityöllistää muistutti toissa viikolla alkoholilain uudistuksen mahdollisista haitoista. Uudistusta on perusteltu mm. työllisyysvaikutuksilla. EHYT ry:n kampanja halusi muistuttaa, että alkoholi kyllä työllistää, mutta ei vain työllisyysnäkökulmasta. Poliisi, pelastustoimi, lastensuojelu ja terveydenhuolto kohtaavat päivittäin alkoholin haitat. Jäljet siivoaa ja laskun maksaa viime kädessä koko yhteiskunta.

 Alkoholilain uudistuksen puolesta puhuvat ovat leimanneet haittakeskustelun niuhotukseksi ja holhoamiseksi. Keskustelussa vähittäiskaupassa myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuuden korottaminen 5,5%:in nykyisestä 4,7%:stä on erityisesti nostettu tikkuun.  Voiko 0,8% muutoksella oikeasti olla jotain merkitystä? Vastaus on ikävä kyllä, että kyllä. Iso kuva on  selkeä.  Mitä enemmän alkoholia kulutetaan sitä suuremmat haitat. Korotus enimmäisvahvuuteen on yksi alkoholin kokonaiskulutusta lisäävä tekijä. Tähän on lisäksi yhdistettävä parempi saatavuus (ruokakaupat) sekä kaavaillut muutokset ravintoloiden aukioloaikoihin. Tämä on yhtälö, jonka seurauksena alkoholin kokonaissaatavuus yhteiskunnassa kasvaa. Tällöin  on hyvät perusteet odottaa, että vastaavasti myös kulutus ja sitä kautta haitat lisääntyvät. Aiheesta lisää ja tarkemmin löytyy mm. THL:n raportista Alkoholi Suomessa (2013) .

 

 Pelastusalalla alkoholin haitat näkyvät tulipaloina, palokuolemina ja paloissa loukkaantumisina. Lisäksi tapaturmat työllistävät pelastustoimea. Suomen virallisen tilaston mukaan vuosina 2012-2014 humalassa tapahtuneista tapaturmaisista kuolemista toiseksi eniten oli palokuolemia, saunakuolemat kirivät määrällisesti tämän edelle. Alkoholi liittyy tilastojen valossa joka toiseen palokuolemaan sekä huomattavaan määrään vakavista tulipaloissa loukkaantumisista.  Nämä ovat kuitenkin jäävuoren huippu,  nakit ja muusi -keikkojen  eli hellalle kärähtäneiden yösyömisten määrä  on lukematon.

 

Tarkkojen tilastojen puuttuessa alkoholin vaikutukset alalle jäävät osin arvioksi. Alkoholi kuitenkin kiistatta työllistää. Vähittäiskaupassa myytävien juomien väkevyyden korotus ei ole  ainoa huolenaihe. Kriitikot näkevät tilanteessa myös porttiteorian. Nyt tehtävä uudistus olisi vain  ensiaskel kohti entistä vapaampaa alkoholipolitiikka. Niin tai näin. Alkoholin saatavuuteen on suhtauduttava varauksella.

 

Alkoholipolitiikka on meillä pitkään nojannut saatavuuden rajoittamiseen sekä korkeaan hintaan. Tulokset ovat olleet hyviä. Vaikka nämä toimet koskevat myös meitä kohtuukuluttajia, on tällä ollut tarkoituksensa.  Kuten THL:n raportissa Alkoholi Suomessa (THL raportteja 3/2013), s.62 todetaan: …alkoholihaittojen tehokas ehkäiseminen yhteiskunnassa edellyttää toimenpiteitä, jotka vähentävät haittariskiä koko väestön tasolla. Tämä pätee siitäkin huolimatta, että yleiset toimenpiteet kohdentuvat myös sellaisiin yksilöihin, jotka eivät omakohtaisesti alkoholihaitoista kärsi. Myytti keskieurooppalaisesta, kohtuullisesta, juomakulttuurista elää kuitenkin sitkeästi, mutta kulttuuria ei voi tuoda.  

 

Juomatavat muuttuvat ja niitä voidaan myös kehittää. Kyse on kuitenkin hitaista ja monimutkaisista sosiaalisista prosesseista, jotka vaativat vuosia ellei vuosikymmeniä. #alkoholityöllistää -kampanjassa mukana olevien huoli on aitoa. Toimijat jotka päivittäin alkoholihaittoja kohtaavat, tuntevat kolikon kääntöpuolen.  Siksi on tärkeää, että lakiuudistusta punnitaan tarkoin, haitat ja hyödyt huomioon ottaen.

 

Pelastusalaa alkoholi koskettaa merkittävästi, tätä vasten on tärkeää, että osaltamme olemme mukana keskustelussa. Yhden hyöty  ei voi olla toisen onnettomuus. Kun haitat maksaa etupäässä yhteiskunta, on tärkeää, että keskustelua käydään laajasti. Tämä on yhteinen intressi. Päätös alkoholilaista on viime kädessä poliittinen. Hyvä politiikka tuottaa vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja, jotka perustuvat eri näkökulmien tasapuoliseen ja riittävään punnintaan ja tähtäävät yhteiseen hyvinvointiin.

 

Kirjoittajana: SPEKin johtaja Karim Peltonen

 

Karim Peltonen.jpg

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja