EtusivuAjankohtaistaBlogitBlogi: Soppaa ja palovaroittimia
Blogit
10.12.2018


Blogi: Soppaa ja palovaroittimia

 

 

– On mulla palovaroitin, mutta se on jotenkin rikki, sanoi itsenäisyyspäiväjuhlan vieras.
– On mulla. Se on kuusitoista vuotta vanha, kertoi toinen.
– Ei ole palovaroitinta, vastasi hyvinkin yli puolet juhlavieraista.

Jonoa itsenäisyyspäiväjuhlaan kiemurteli kaksi kertaa Turun Tuomiokirkontorin leveydeltä. Juhlavierailla ei ollut frakkeja tai kimmeltäviä iltapukuja. Monella jonottajalla sen sijaan oli mukanaan kärry, jolla juhlan antimet saattoi kuskata kotiin. Moni oli liikkeellä rollaattorilla. Oli ikäihmisiä, lapsiperheitä ja ihmisiä, jotka olivat nähneet kadusta muunkin kuin aurinkoisen puolen. Meneillään oli perinteinen Vähävaraisten itsenäisyyspäiväjuhla. Juhlijat saivat mukaansa kukkuraisen ruokakassin. Juhlaruokana oli hernesoppaa suoraan soppatykistä, ja rokka näytti maistuvan.

Osa juhlavieraista sai mukaansa myös palovaroittimen. Paloturvallisuusviikon kampanja jakoi varoittimia niihin koteihin, joissa laitteen hinta ymmärrettävästi sijoitetaan mieluummin ruokaan kuin paloturvallisuuteen.

Kyselytutkimuksissa suunnilleen kaikki suomalaiset vastaavat, että heillä on kotonaan riittävästi toimivia palovaroittimia. Vastauksia säädöspohjalta tulkiten jokaisessa kodissa on siis vähintään yksi palovaroitin jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Pelastustoimen havainnot kentältä ovat aivan erilaiset. Vain noin 40 prosentissa niistä kodeista, joissa on käyty sammutushommissa, on ollut toimiva palovaroitin.

Itsenäisyyspäiväjuhlien palovaroitinkommenteista ei pidetty tieteellisen tarkkaa kirjaa. Vastausten kirjo oli kuitenkin laaja mutta synkkä. Yleisin vastaus oli, että palovaroitinta ei ollut lainkaan. Monet vastasivat, että varoitin on vanha. Jonkun laitteesta puuttui paristo, tai laite oli rikki. Mutta oli niitäkin, jotka eivät tarvinneet tarjottua palovaroitinta.
– Meillä asia on kunnossa.

Paloturvallisuus on yhteinen asia

Itsenäisyyspäiväjuhlan vieraiden palovaroitinasiat vastasivat siis huomattavasti enemmän pelastustoimen kenttäkokemusta kuin kyselytutkimusten vastaukset. Selvästi kävi ilmi, että vähävaraisista kodeista ei palovaroitinta usein löydy.

Vähävaraiset asuvat usein vuokra-asunnoissa. Vaikka säädösten mukaan palovaroittimien kunnossapidosta vastaa asukas, voisivat taloyhtiöt ottaa selvästi suuremman roolin, jotta asunnoissa olisi toimivat palovaroittimet. On kaikkien asukkaiden ja koko taloyhtiön etu, että mahdollisesti alkava tulipalo havaitaan mahdollisimman varhain. Näin ihmiset saadaan pelastettua ja usein materiaalisetkin vahingot minimoitua. Paloturvallisuus on kaikkien asukkaiden yhteinen asia.

Nykyään palovaroittimista siis huolehtii useimmiten asukas itse. Monet itsenäisyyspäiväjuhlassa palovaroittimen saaneet olivat fyysisesti sellaisessa kunnossa, että laitteiden kattoon ripustaminen ei omin voimin onnistu. Monet kyllä sanoivat saavansa apua varoittimen asentamiseen, mutta kaikki eivät apua saa. Voi olla, että jotkin itsenäisyyspäivänä jaetuista palovaroittimistakin jäävät pöydännurkalle, kun taloustikasakrobatia ei vain onnistu.

Voisitko juuri sinä tarkistaa jonkun lähipiirissäsi olevan kiipeämisrajoitteisen ihmisen palovaroittimen toiminnan – vaikka joululahjaksi? Tai jopa muutaman kerran vuodessa?

Valitettavasti palovaroittimia ei riittänyt likikään kaikille yli tuhannelle Vähävaraisten itsenäisyyspäiväjuhlaan osallistuneille. Monet laitteen saaneista olivat silmin nähden ilahtuneita Paloturvallisuusviikon tempauksesta.

– Pitkään olen ollut ostamassa uutta palovaroitinta, kiitos!
– Tämä on tosi tärkeä juttu.

Juha Hassila
Asiantuntija
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Vähävaraisten itsenäisyyspäivän järjesti Operaatio Ruokakassi – www.operaatioruokakassi.com – Valokuva: Jari Niemelä

JuhaJaEsite_01.JPG