EtusivuAjankohtaistaBlogitBlogi: Pelastusalan missio - annetaan nuorille toivoa
Blogit
16.12.2019


Blogi: Pelastusalan missio - annetaan nuorille toivoa

 Tällä hetkellä vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että ilmaston lämpeneminen tulee saada taittumaan, muuten edessä on lukuisia haasteita, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat myös turvallisuuteemme. Ja vaikka lämpenemiskehitys saataisiin kääntymään laskuun, on ilmakehän lämpeneminen edennyt jo niin pitkälle, että meidän on välttämätöntä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia kriisinkestävyyteen käsiteltiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön perinteisessä Varautumisseminaarissa 3. joulukuuta.

 

helsinginyliopistomyrskykuva.jpg

Ilmastonmuutos yhdistetään meillä Suomessa lähinnä sään ääri-ilmiöihin, kuten helteisiin ja myrskyihin ja niiden aiheuttamiin suoriin ja välillisiin vahinkoihin. Meillä on runsaasti kokemuksia viime vuosilta sään ääri-ilmiöiden aiheuttamista haitoista, kuten sähkökatkoista ja maasto- ja metsäpaloista. Varautuminen tämän kaltaisiin ilmiöihin on edennyt suurin harppauksin viime vuosien aikana.

Ilmastonmuutos on kuitenkin muutakin kuin myrskyjä ja rajuilmoja, ja kaikkein huolestuttavimpia ovat ne hitaat vaikutukset, jotka kaikessa hiljaisuudessa kaventavat ihmisten elinolosuhteita ja toimeentuloa. Nämä muutokset eivät ole äkillisiä tai dramaattisesti huomiota herättäviä tapahtumia, vaan hitaita kehityskulkuja, jotka perustavalla tavalla muuttavat elinolosuhteitamme. Seurauksina on vesipulaa ja nälänhätiä, mutta myös köyhyyttä ja elintason laskua. Pahimmillaan nämä tekijät altistavat ihmisiä erilaisille muille vaaroille, lisäävät poliittista epävakautta, voimistavat kriisejä ja selkkauksia sekä ajavat ihmisiä pakolaisiksi, kuten Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Riku Lumiaro alustuksessaan hyvin toi esille. Hitaat muutokset nousevat esiin ongelmien kasautuessa tai jonkin yksittäisen tapahtuman laukaisemana. Tuolloin on usein myöhäistä vastata muutoksiin. On reagoitava seurauksiin.

Vaikka Suomessa asiat edelleen ovat verraten hyvin ja ilmaston lämpeneminen voi jopa tuoda lyhytaikaisia hyötyjä, ei kannata tuudittautua siihen, että olisimme jotenkin immuuneja sille, mitä maailmassa tapahtuu. Kuten SPEKin puheenjohtaja Simo Weckstén totesi Varautumisseminaarin avaussanoissaan, Suomi ei ole saari. Mitä tapahtuu maailmalla, vaikuttaa heti meillä. Ongelmia ei kannata nähdä jonkun muun ongelmina.

Puhe miljoonista pakolaisista, heikkenevistä elinolosuhteista ja se tosiaasia, ettei kansainvälinen yhteisö edelleenkään kykene nopeisiin päätöksiin, masentavat. Varsinkin nuoret kokevat tällä hetkellä voimakasta ahdistusta tilanteesta. Tämä ahdistus on otettava vakavasti ja siksi huolen sijaan olisi tunnistettava ratkaisut ja mahdollisuudet. Finanssisektori tarjoaa toivon pilkahduksia, kuten Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi omassa esityksessään toi esiin. Vastuullinen sijoittaminen on vahva trendi ja voi radikaalistikin muuttaa tilannetta. Ratkaisujen tunnistamisessa auttaa myös kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma. Sopeutumissuunnitelman kansallisen seurantaryhmän puheenjohtaja Saara Lilja-Rothsten toi hyvin omassa puheenvuorossaan esiin sen, miten ilmastonmuutoksen konkretisointi auttaa rakentamaan resilienssiä sitä vastaan. Sopeutuminen ei siis ole luovuttamista, vaan käytännöllistä toimintaa ja ennaltaehkäisyä. Toiminta myös auttaa ahdistukseen, antaa konkreettisen keinon toimia tilanteessa, joka muuten voi tuntua musertavalta.

Seminaarin päätöspuheenvuorossa Niina Ratilainen Allianssi ry:stä kiteytti kauniisti seminaarin keskeisen annin ja erityisesti sen, että nuorille on annettava toivoa. Juuri toivon antamisen tulisi olla myös pelastusalan keskeinen missio ilmastomuutokseen liittyen. Alaa arvostetaan ja siihen luotetaan. Olemme mukana siellä missä tapahtuu, mutta myös ennaltaehkäisy kuuluu vahvasti alan missioon. Siksi ala liittyy keskeisesti ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan. Pelastusalan pitää tuottaa ratkaisuja ja antaa valoa tunnelin päähän. Ilmastomuutokseen sopeutumisen suunnitelmat ja onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma ovat hyviä konkreettisia keinoja. Ne tarjoavat yksilötasolla psykologisesti tärkeän keinon käsitellä muuten osin abstraktia ja siksi pelottavaa ilmiötä.

Tältä osin on helppo vetää yhtäläisyysmerkit kahden viikon takaisiin Pelastustoimen ajankohtaispäiviin. Siellä pohdittiin nuorten tarvitsemaa turvallisuuspääomaa. Lopputulos keskustelussa oli se, että parasta turvallisuuspääomaa ovat sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi, luottamus itseen ja muihin sekä ennaltaehkäisyn ja vaaratilanteissa toimimisen edellyttämät taidot ja tiedot. Käytännössä siis yksilö- ja yhteisötason resilienssi. Samaan meidän tulee tähdätä myös ilmastonmuutoksen kanssa. Annetaan nuorille toivoa ja vahvistetaan uskoa parempaan, tuotetaan konkreettisia tekoja sekä tarjotaan vaikuttamisen ja toiminnan paikkoja. Tähän meillä on kaikki edellytykset.

KarimPeltonen05 (1).jpg

Karim Peltonen
kirjoittaja työskentelee SPEKin asiantuntijapalveluiden johtajana

Varautumisseminaarin tallenne