EtusivuAjankohtaistaBlogitBlogi: Kansalaisten kriisinsietokyky puhututti Civil protection 2018 -foorumilla
Blogit
14.3.2018


Blogi: Kansalaisten kriisinsietokyky puhututti Civil protection 2018 -foorumilla

 Kansalaiset ja kotitaloudet varautumisen perusyksikkönä nousivat esiin komission (ECHO) järjestämässä Civil Protection 2018 -foorumissa. Osa esityksistä ja keskusteluista ilmensi, miten Euroopan unionin jäsenmaissa kansalaisten kriisinsietokykyä halutaan vahvistaa ja se nähdään oleellisena osana yhteiskuntien kriisinkestävyyttä. Muun muassa Bulgarian varasisäministeri Milko Berner painotti puheenvuorossaan juuri kotitalouksien resilienssiä, ja miten tärkeää sitä on tukea erilaisin toimin. Kotitalouksien omatoimisuuden katsotaan korostuvan, mitä vakavammasta häiriöstä tai kriisistä on kysymys. Viranomaisten kuten pelastustoimen kapasiteetti sekä reservit ovat tiukoilla merkittävissä häiriötilanteissa ja kansalaisten kriisinsietokyky nousee arvokkaaksi tekijäksi.

 

cpforum18.jpg

Kansalaisten kriisinsietokykyä pidettiin tärkeänä, mutta toisaalta sen tasosta oltiin huolissaan. Yhteiskunnan kehitys, jota kuvaavat ilmiöt, kuten urbanisoituminen, digitalisaatio ja individualismi, nähdään haastavan perinteistä kotitalouksien varautumista. Kaupungit ovat monimutkaisia systeemejä, joissa asuu pienellä alueella paljon ihmisiä. Kaupunkilaisten elämäntavat nojaavat entistä enemmän digitalisaatioon pohjautuviin palveluketjuihin, kuten jakamistalouteen. Myös yhteisöllisyys muuttuu, kun yksinasuminen yleistyy ja sosiaalinen media tarjoaa uusia viestintämuotoja.

Toisaalta juuri tekniikan, infrastruktuurin ja varautumisen kehittyminen ovat vähentäneet kaupunkien häiriöherkkyyttä. Esimerkiksi sähkökatkot ovat melko harvinaisia suurissa kaupungeissa. Mielenkiintoista onkin seurata, sopeutuvatko kaupunkien asukkaat häiriöttömyyteen jättämällä varautumisen entistä enemmän viranomaisten ja palveluntarjoajien harteille. Turvallisuutta ei kuitenkaan voi täysin ulkoistaa, ja onkin tärkeää löytää järkevä linjaus yhteiskunnan ja kotitalouksien varautumisen yhteensovittamisessa. Tähän näyttää nyt Suomessa löytyneen näkemys, kun 72 tuntia -konseptia on alettu tosissaan edistämään. Kotitalouksia kannustetaankin kehittämään kriisinsietokykyään siten, että ne tarvittaessa pärjäisivät vähintään kolme vuorokautta häiriötilanteen iskiessä. Tästä olisi suuri apu kotitalouksille itselleen, mutta myös antaisi aikaa pelastustoimelle keskittyä haavoittuvimpien ihmisryhmien auttamiseen, joita on varmasti aivan riittävästi tällaisessa tilanteessa.

Civil protection 2018 -foorumi korosti kansalaisyhteiskunnan merkitystä mutta myös eri maiden puolustusvoimat ja NATOn kaltaiset toimijat ovat entistä kiinnostuneempia yksilön mahdollisuuksista. Yksittäiset henkilöt pystyvät aikaisempaa vahvemmin vaikuttamaan monimutkaiseen toimintaympäristöömme niin pahassa (terrorismi, trollaus, inhimilliset virheet jne.) kuin hyvässä, kuten toimia auttajina ja pelastaa ihmishenkiä osaamiseen ja teknologiaan perustuen.

Kansalaisten kriisinsietokyky näyttää nyt saavan huomiota monella rintamalla ja hiljattain on käynnistynyt aihetta tutkiva hanke, jota kannattaa seurata: https://research.uta.fi/koreha/esittely/#more-111

Heikki Laurikainen
Tutkija

SPEK osallistui Civil Protection 2018 -foorumiin 5-6.3.2018. SPEK esitteli tapahtumassa suomalaista varautumistyötä, kuten 72 tuntia -konseptia.