EtusivuAjankohtaistaBlogitAsetus rakennusten paloturvallisuudesta yhdenmukaistaa käytäntöjä
Blogit
29.1.2018


Asetus rakennusten paloturvallisuudesta yhdenmukaistaa käytäntöjä

 Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta yhdenmukaistaa turvallisuustasoa ja vähentää tulkintoja. Siinä sallitaan aikaisempaa enemmän käyttötarkoituksia puukerrostaloille. Yhden porraskäytävän ratkaisut sallitaan korkeammissa asuinrakennuksissa kuin tähän asti, jos rakennus sprinklataan. Asetus on tullut voimaan vuoden alusta ja sitä sovelletaan uudisrakentamiseen sekä korjaus- ja muutostyöhön ja käyttötarkoituksen muuttamiseen.

 

Rakennustöitä_01.JPG

Asetus valmisteltiin ”norminpurkutalkoiden” hengessä. Tavoitteena on ollut määräyksien vähentäminen ja selkeyttäminen. Ympäristöministeriön mukaan rakennusten paloturvallisuuden nykyinen vaatimustaso on riittävä. Vaatimustason parantamiseen tähtäävät säädösmuutokset edellyttävät kustannustehokkuutta. Tästä syystä monet hyvätkin ehdotukset jäivät toistaiseksi toteutumatta.

Paloturvalaitteiden asentamisella rakennukseen on tähänkin asti saanut lievennyksiä määräyksistä. Näitä laitteistoja ovat olleet automaattinen sammutuslaitteisto (kuten vesisprinklaus), automaattinen paloilmoitin ja automaattinen savunpoistolaitteisto.  Uusi asetus tiukentaa määräyksiä. Lievennyksiä sallitaan lähes pelkästään automaattisen sammutuslaitteiston avulla. Tätä voidaan pitää selkeänä turvallisuustason parannustoimena.

Lievennykset kohdistuvat määräyksiin, jotka koskevat rakennuksen kerrosalaa, henkilömäärää, palo-osaston pinta-alaa, kantavien tai osastoivien rakenteiden kantokykyvaatimuksia, pintojen luokkavaatimuksia ja uloskäytäviin liittyviä vaatimuksia. Lievennetyt määräykset on taulukoitu lukuarvoina, joten paikallisia tulkintoja lievennysten suuruudesta ei enää tarvita.

Muutenkin asetuksessa laajennetaan ja parannetaan erityisesti ns. taulukkomitoituksen käyttömahdollisuuksia, mikä yhdenmukaistaa rakennussuunnittelun palomitoitusta ja vähentää toisistaan poikkeavia paikallisia tulkintoja.  Tämä puolestaan parantaa rakennushankkeiden kulkua ja vähentää kustannuksia.

Uusia mahdollisuuksia puurakentamiseen

Puukerrostaloja on aikaisemmin voitu suunnitella asuin- ja työpaikkarakennuksiksi. Uusia sallittuja käyttötarkoituksia ovat nyt majoitusrakennukset, hoitolaitokset sekä kokoontumis- ja liikerakennukset. Käyttötarkoitusten laajentamisessa ja rakennuksen sallitun kerrosluvun määrittelyssä on tehty rohkeita ratkaisuja, joissa turvallisuutta tuovana keskeisenä tekijänä on automaattinen sammutuslaitteisto. Puukerrostalojen sisäpintojen suojaverhousvaatimuksia on myös lievennetty, mikä osaltaan parantaa arkkitehtisuunnittelun mahdollisuuksia.

Palava-aineisten lämmöneristeiden käyttöön liittyviä vaatimuksia on tarkennettu. Lämmöneristeen on tietyissä tapauksissa täytettävä myös eristävältä osaltaan taulukoissa esitetyt luokkavaatimukset. Tämä karsii pois ratkaisuja, joissa eristeen pintaosat täyttävät taulukoiden vaatimukset, mutta sisäosat eivät.

Asetuksessa sallitaan yhden uloskäytävän (porraskäytävän) ratkaisut nykyistä korkeammissa, jopa 16-kerroksisissa asuinrakennuksissa, jos rakennus varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla. Tällaisen uloskäytävän tulee kuitenkin olla palolta ja savulta suojattu. Tähän asti on enintään 8-kerroksinen asuinrakennus voitu suunnitella niin, että jokaisesta asunnosta pääsee vain yhteen uloskäytävään. Korkeampiin rakennuksiin näitä on vaadittu vähintään kaksi. Uusi vaihtoehtoinen yhden uloskäytävän ratkaisu mahdollistaa myös rakennusten tila- ja tonttitehokkuuden parantamisen.

Asetusta valmisteltiin vuodesta 2014 ja myös SPEK oli aktiivisesti mukana valmistelussa. Asetuksen valmistelutyön lähtökohtana oli palomääräysten kirjoittaminen perustuslain edellyttämään ministeriön asetuksen muotoon. Määräysten mukana aikaisemmin olleet ohjeet ja selostukset on poistettu tekstistä. Niitä esitetään kuitenkin asetuksen muistiossa ja aiheesta saataneen myöhemmin lisää ministeriön ohjeita. 

JamoNet.jpg

Jarmo Majamaa
Paloinsinööri