Väestönsuoja

Väestönsuojat rakennetaan suojaamaan ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta.

Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä vähintään 600 m² rakennukseen väestönsuoja. Kunnan on tarvittaessa rakennettava yleinen väestönsuoja suojelukohteessa asuvien turvaksi. Suojelukohteella tarkoitetaan aluetta tai paikkaa, joka on todennäköinen hyökkäyskohde uhkatilanteessa. Nämä alueet on erikseen määritelty sisäasiainministeriön määräyksessä.

Suomessa on väestönsuojapaikkoja lähes 4 miljoonalle ihmiselle. Väestönsuojat sijaitsevat asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa. Yleisiä väestönsuojia, joista viranomaiset vastaavat, on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa. Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse. Tällöin on esimerkiksi säteilytilanteessa suojauduttava sisälle tilapäisiin säteilysuojiin.

Kerrostalon väestönsuoja voi olla oma tai usean talon yhteinen. Se sijaitsee tavallisesti kellarissa tai alimmassa kerroksessa. Normaalioloissa suoja on yleensä harrastustilana, varastona tai jossain muussa käytössä. Taloon nimettävän väestönsuojanhoitajan täytyy opetella käyttämään suojan laitteita ja laittamaan suoja käyttökuntoon. Kiinteistön hoitajan on huolehdittava, että suojan metalliosat eivät ruostu, tiivisteet pysyvät ehjinä, laitteet toimivat ja varustus pysyy tallella.

Yhteystiedot
Turvallisuusasiantuntija
Jari Pouta
puh. 09 4761 1358
gsm. 040 733 0797  

etunimi.sukunimi@spek.fi  
Tiesitkö?
  • Väestönsuojista 40 % on työpaikkojen yhteydessä ja 60 % asuntojen yhteydessä.
  • Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei yleensä ole väestönsuojia.
  • Yleensä sisälle suojautuminen on ensimmäinen ja riittävä suojautumiskeino.