EtusivuKehittäminenTutkimustoimintaTutkimushankkeetKansalaisturvallisuuden tila

Kansalaisturvallisuuden tila Suomessa

Kansalaisten turvallisuuteen liittyviin kokemuksiin, asenteisiin, sosiaaliseen pääomaan sekä luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan vaikuttavat arkiset seikat. Näitä ovat muun muassa koulutustaso, asuinpaikka sekä osallistuminen työelämään.

SPEKin tekemässä Turvassa - Kansalaisturvallisuuden tila Suomessa -tutkimuksessa tarkasteltiin kansalaisten näkökulmasta, millaiset asiat vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen ja kuinka turvallisena ja oikeudenmukaisena vastaajat kokevat suomalaisen yhteiskunnan.


Liitutaulu pieni.jpg

Pelastuslaitoksella ja lähipiirillä tärkeä merkitys

Vastaajat nostivat pelastuslaitoksen kaikkein useimmin (93 %) tahoksi, jolla on merkitystä turvallisuuden tunteelle. Toiseksi useimmin mainittiin ystävät ja muu lähipiiri (89 %) ja kolmantena jokainen ihminen itse (86 %). Perhe ja suku olivat neljännellä sijalla (83 %).

graafi2.png

Kyselyssä tiedusteltiin ensimmäisenä, mitkä asiat tuovat ihmisille turvaa. Yleisimmin turvaa tuoviksi asioiksi nimettiin perhe, läheiset ihmiset ja muut ihmissuhteet. Muita yleisesti nimettyjä tekijöitä olivat oma koti, toimeentulo, työ ja terveys. Valtaosa vastaajista ilmoitti pitävänsä säännöllisesti yhteyttä muihin ihmisiin. Valtaosalla oli myös mahdollisuus kertoa avoimesti omista asioistaan ystävilleen. Useimmat myös kokivat kuuluvansa johonkin yhteisöön tai ryhmään.

 varjokuva3.jpg

Tulosten mukaan kansalaiset eivät olleet varautuneet kovin hyvin juoksevan veden, sähkön tai elintarvikkeiden saatavuuden ongelmiin. Vastaajat eivät pitäneet myöskään erilaisia globaaleja tai ympäristöön liittyviä uhkia kovin todennäköisinä. Kaikkein todennäköisimpänä uhkana vastaajat pitivät ennen kaikkea taloudellisen taantuman pitkittymistä. Myös hallituksen sisä- sekä ulkopoliittiset päätöksentekoa oleellisesti vaikeuttavat ongelmat nousivat vastaajien mielestä muun muassa terrorismia tai pakolaistulvaa todennäköisemmäksi uhkaksi.

Kyselyn mukaan vastaajat olivat huolissaan sekä ihmisten että asuinalueiden eriarvoistumisesta Suomessa. Kyselystä ilmenee, että matala koulutus- ja tulotaso oli yhteydessä epävarmuuteen ja tyytymättömyyteen. Esimerkiksi mitä matalampi koulutustaso vastaajilla oli, sitä useampi oli sitä mieltä, että eduskunta ei huolehdi riittävästi kansalaisten turvallisuudesta.

 

3 000 hengen puhelinhaastatteluaineisto

Tutkimusaineistona käytettiin Suomen Kyselytutkimus Oy:n keräämää 3000 hengen (18–79-vuotiaat) puhelinhaastatteluaineistoa, joka toteutettiin vuonna 2015 helmi-huhtikuun välisenä aikana. Kyselyssä esitettiin 68 väittämää vastaajan henkilökohtaisesta hyvinvoinnista ja voimavaroista, varautumisesta erilaisin uhkiin ja häiriötilanteista selviytymisestä sekä luottamuksesta poliittista päätöksentekoa kohtaan.

Tutkimuksessa haastateltiin myös eri viranomaisia ja järjestöjen edustajia. Haastatteluissa käsiteltiin nykyistä turvallisuustilannetta sekä erilaisia ilmiöitä, jotka saattavat uhata kansalaisten turvallisuutta tulevaisuudessa ja joihin yhteiskunnassa ei ole riittävästi vielä varauduttu. Lisäksi selvitettiin muun muassa erilaisia toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia, tapoja seurata turvallisuustilanteen muutoksia sekä järjestösektorin kanssa tehtävän yhteistyön vahvuuksia.                                               

Tutkimuksen on rahoittanut valtioneuvoston kanslia, ja se julkaistaan pian kokonaisuudessaan.