SPEK tutkii

SPEK tutkii -sarjassa julkaistaan pelastusalaan liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia.

Arjen ja asumisen turvallisuus - Puhelinhaastattelututkimus kansalaisten omatoimisesta varautumisesta

Mistä kansalaiset hankkivat turvallisuustietoa? Mitä eroa on omakoti- ja kerrostaloasujien turvallisuudessa? Entä mitä mieltä suomalaiset ovat väestönsuojien tarpeellisuudesta? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry on tutkinut kansalaisten arjen ja asumisen turvallisuutta puhelinhaastattelututkimuksen avulla vuosina 2008, 2010, 2013, 2015. Tässä raportissa esitellään vuoden 2015 kyselyn tuloksia suhteessa aikaisempiin.

SPEK_tutkii_12.pdf

EU pelastus- ja turvallisuusalan toimijana

 Yhä useampi Suomeen vaikuttava asia on luonteeltaan kansainvälinen, ja EU:n rooli myös pelastus- ja turvallisuusalalla on merkittävä. Tämän julkaisun tarkoituksena on tarjota tiiviissä paketissa perustietoa Euroopan unionista pelastusalan toimijana. Julkaisu on tarkoitettu erityisesti sellaisille tahoille, jotka toimivan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Julkaisussa esitellään EU:n päätöksentekojärjestelmä, eri toimielimet ja niiden suhteet toisiinsa sekä politiikan eri alat, jotka ovat merkittävimpiä pelastus- ja turvallisuusalalle. Lisäksi julkaisussa on listattu EU:n rahoitusinstrumentteja, jotka ovat pelastusalalla toimivien käytössä.

SPEK Tutkii 11_EU pelastus- ja turvallisuusalan toimijana.pdf

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin

Vapaaehtoisten saatavuus turvallisuutta tukeviin tehtäviin on sisäisen turvallisuuden elinehto. Erityisen merkittävä vapaaehtoisten rooli on pelastustoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa.

Tutkimushankkeessa on selvitetty vapaaehtoisten saatavuutta ja käytettävyyttä. Hankkeen tavoitteena on ollut:

• selvittää vapaaehtoisten osallistumista ja käytettävyyttä hälytystehtäviin sekä valmiustoimintaan liittyviä motivaatiotekijöitä
• tarkastella vapaaehtoisten roolia ja suunniteltuja tehtäviä viranomaisten varautumisessa sekä tehtyjä yhteistoiminnan järjestelyjä
• koota kokonaiskuva vapaaehtoisten viranomaisten tukena suorittamista tehtävistä.

Tutkimuksessa tuotettiin nykytilan kuvaus sekä tunnistettiin viranomaisten ja järjestöjen yhteistoimintaan liittyvät kehittämistarpeet ja ratkaisuvaihtoehdot. Tutkimusraportin lisäksi hankkeessa valmisteltiin suositukset keskeisistä kehittämiskohteista.

SPEK_tutkii_10.pdf

Esiselvitys harvaan asutun maaseudun turvallisuushankkeista 

 Viime vuosina harvaan asutulla maaseudulla on ollut useita erityisesti järjestöjen koordinoimia turvallisuushankkeita, joiden tapahtumissa kyläläiset ovat harjoitelleet omatoimista varautumista muun muassa myrskyjen aiheuttamien sähkökatkosten varalle. Käytännön alkusammutus- ja ensiaputaitojen opettelun lisäksi on kerrattu kotivaraa ja tehty riskikartoituksia. Järjestöjen tarjoamien palveluiden merkitys on suuri, mutta kokonaiskuva niiden käytännöistä ja tapahtumista on ollut puutteellinen. Tämän esiselvityksen tehtävänä on koota yhteen vuosien 2007-2013 välisellä ajalla toteutetut omatoimiseen varautumiseen ja kyläturvallisuuteen liittyvät hankkeet, jotka ovat kohdistuneet pääasiassa harvaan asutulle maaseudulle. Selvitys vertailee ja nivoo yhteen kyseisten hankkeiden toimintatavat, opetussisällöt ja menetelmät sekä samalla luo kokonaiskuvan viime vuosina toteutetuista maaseudun turvallisuushankkeista. 

SPEK tutkii 9.pdf


Rauniorataselvitys 2013

Vuonna 2012 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) julkaisi Valmius pelastuskoiratoimintaan? –selvityksen, jossa tarkastellaan väestönsuojeluun liittyvää pelastuskoiratoimintaa pelastuslaitosten näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että pelastuskoiratoiminnan kokonaiskuvan rakentamiseksi tarvitaan jatkotutkimusta,
joka tulisi kohdistaa palvelus- ja pelastuskoirayhdistyksiin. Tämän
selvityksen tavoitteena on vastata tähän tiedontarpeeseen ja luoda kokonaiskuvaa palvelus- ja pelastuskoirayhdistysten käyttämistä raunioradoista, raunioradoilla tapahtuvasta harjoittelusta ja yhteistyöntavoista pelastuslaitosten kanssa.

SPEK tutkii 8.pdf


Kotitalouksien omatoimisen varautumisen tukeminen järjestöissä

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova-toimikunta) on perustettu järjestöyhteistyön ja kotitalouksien omatoimisen varautumisen kehittämiseksi. Kotitaloudet ovat keskeinen osa yhteiskuntaa ja sen toimintakykyä ja kolmas sektori aktiivisine järjestötoimijoineen tärkeä kotitalouksien tukija. Häiriötilanteiden historia kertoo, että järjestöillä on tahtoa ja kykyä toimia kansalaisten neuvojina, auttajina ja aktivoijina niin ruokahuollossa kuin muussakin
taloudenhoidossa.

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen mahdollisuuksien tukeminen
on kaikille kuuluva asia. Tälläkin hetkellä lukuisissa yksittäisissä kotitalouksissa arki ei ole hallinnassa, mikä tarkoittaa häiriötilanteen tullen yhä suurempaa neuvottomuutta. Näissä tilanteissa kaivataan jatkuvaa, pitkäkestoista välittämistä naapuriavun, järjestöjen työn ja/tai yhteiskunnan tuen muodossa.

Raportin tarkoituksena on ryhmitellä tietoa Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunnan (Kova) jäsenjärjestöjen tekemästä työstä kotitalouksien omatoimisen varautumisen eteen sekä koota toimikuntatyöskentelyssä esiin nousseita asioita, ideoita ja kehittämisehdotuksia. Se toimii tilannekatsauksena ja pohjana jatkotyöskentelylle. Raportin sisältö ei vastaa lopulliselta sanamuodoltaan tai sisällöltään yksittäisen toimikunnan jäsenjärjestön tai sen asiantuntijajäsenen mielipidettä, vaan on koonti jo tehdystä työstä ja tulevaisuusnäkymistä.

SPEK tutkii 7.pdf

Kohti varautumisen ja selviytymisen kulttuuria? - Kriittisiä näkökulmia resilienssiin

Resilienssi on noussut viimeisten vuosien aikana vauhdilla kansainvälisen turvallisuuskeskustelun muotikäsitteeksi. Ekologian ja psykologian kaltaisilta tieteenaloilta turvallisuuskeskusteluun siirtynyt resilienssi korostaa yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden kriisinsieto- ja palautumiskyvyn merkitystä ennakoimattomien kriisien äärellä ja epävarmuuden keskellä. Näin ollen resilienssin varaan rakentuva turvallisuusajattelu nostaa varautumis- ja selviytymiskyvyn kehittämsen turvallisuuspolitiikan keskeisimmäksi tavoitteeksi. Taustaoletuksineen resilienssi on vaikuttamassa syvällisellä tavalla siihen, miten yteiskunnallisessa keskustelussa ymmärretään turvallisuuden merkitys sekä käytännöt, joiden varassa uuden turvallisuuskäsityksen mukaista hallintaa voidaan harjoittaa.

YTM Tapio Juntunen pureutuu puuheenvuorollaan resilienssin taustoihin sekä käsitteen poliittiseen merkistyssisältöön kansainvälistä keskustelua ja käytännön esimerkkejä hyödyntämällä. Puheenvuoron tarkoituksena on täten tarjota kriittisiä aj analyyttisiä näkökulmia myös Suomessa parhaillaan orastavan resilienssikeskustelun tueksi.

SPEK puheenvuoroja 2.pdf


Julkiset turvallisuuspalvelut ja tuloverotus - Veronmaksajan näkökulma

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua Suomeen ja sen väestöön kohdistuvia rikoksia, onnettomuuksia sekä ympäristöuhkia tai muita vastaavia häiriöitä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää julkisten turvallisuusviranomaisten sekä muiden tahojen tiivistä yhteistyötä.

Julkisen sektorin perimillä verotuloilla sekä veroluonteisilla maksuilla järjestetään suomalaisille erinäisiä palveluita. Tässä raportissa tarkastellaan sekä keskimääräisen palkansaajan että keskimääräisen tulonsaajan maksamien tuloverojen kohdentumista julkisiin turvallisuuspalveluihin Suomessa. Selvityksen lähtökohtanan on veronmaksajan näkökulma vuosina 2011 ja 2010.

Julkisia turvallisuuspalveluita tuottavina viranomaisina tässä raportissa tarkastellaan pelastustoimea, puolustusvoimia, poliisitoimea, tullia, liikennetoimintaa sekä rajavartiolaitosta. Tämä raportti on tarkoitettu kaikille julkisten turvallisuuspalveluiden kehittämisestä ja nykytilasta kiinnostuneille.

SPEK tutkii 6.pdf

SPEK Tutkii 6 Tietosivu.pdf


Suomen väestönsuojelun kehittäminen

Turvallisuudesta on käyty viime vuosina vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. On myös toteutettu turvallisuuteen liittyviä ohjelmia ja käytäntöjä ja luotu uusia käsitteitä. Väestönsuojelulla ei näissä keskusteluissa juurikaan ole ollut roolia. Julkisessa keskustelussa näkyvyyttä on saanut lähinnä väestönsuojien rakentaminen tai siitä luopuminen. Väestön suojaaminen ja väestönsuojelu toiminnallisina kokonaisuuksina ovat sitä vastoin jääneet käsittelemättä. Havainto on mielenkiintoinen sikäli, että sodan mahdollisuus on yhä yksi Suomen turvallisuuspolitiikan lähtökohtia.

Puheenvuorossaan VTT Pekka Visuri paikkaa osaltaan tätä aukkoa ja tuo näkökulmia väestönsuojelun kehittämiseen Suomessa. Visuri liittää väestönsuojelukeskustelun osaksi yhteiskuntakehitystä, pohtii väestönsuojelun tilaa Suomessa ja Euroopassa sekä analysoi väestönsuojelun kehittämistarpeita.

SPEK puheenvuoroja 1.pdf


Puhelinhaastattelututkimus ihmisten suhteesta omatoimiseen varautumiseen ja lähiympäristön turvallisuuteen

Mitä mieltä suomalaiset ovat omatoimisesta varautumisesta ja lähiympäristön turvallisuudesta? Miten kotitaloudet ovat varautuneet erilaisiin uhkiin? Mistä kansalaiset hankkivat turvallisuustietoa? Entä mitä mieltä ollaan väestönsuojien tarpeellisuudesta?

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry on selvittänyt kansalaisten asenteita ja mielipiteitä omatoimisesta varautumisesta ja lähiympäristön turvallisuudesta vuosina 2008, 2010 ja 2013. Tässä raportissa esitellään vuoden 2013 kyselyn tuloksia suhteessa aikaisempiin.

SPEK tutkii 5.pdf


Rajuilman vaikutukset paikallisten yritysten liiketoimintaan. Selvitys eteläsavolaisten pienyritysten kokemuksista vuoden 2010 Asta-rajuilmasta

Vuosien 2010–2011 rajuilmat ja talvimyrskyt ovat osoittaneet suomalaisen yhteiskunnan haavoittuvuuden. Rajuilmojen vaikutuksia elinkeinoelämän toimintaan ei kuitenkaan ole tutkittu paljon. SPEK tutkii -sarjan neljäs selvitys käsittelee Asta-rajuilmaa, varautumista ja eteläsavolaisia pienyrityksiä. Selvityksessä kartoitettiin haastattelujen kautta kesän 2010 rajuilmojen vaikutuksia paikallistason yritystoiminnalle. Selvityksessä tutkimuskysymyksissä käsittelivät, miten yritykset olivat varautuneet luonnononnettomuuksiin, miten rajuilmat vaikuttivat yritysten toimintaan ja yritysverkostoihin sekä, mitä rajuilmoista opittiin yritystoiminnan näkökulmasta. Selvityksen laativat varautumiskoordinaattori Ilona Hatakka Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä ja turvallisuusasiantuntija Ira Pasi Kaakkois-Suomen pelastusliitosta. Tutkimuksen valmistelussa olivat mukana Huoltovarmuuskeskus, Keskuskauppakamari sekä Elinkeinoelämän keskusliitto. Selvitys on rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksesta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle.


SPEK_tutkii_4_Rajuilman_vaikutukset_paikallisten_yritysten_liiketoimintaan.pdf


Valmius pelastuskoiratoimintaan?

SPEK tutkii sarjan kolmas osa käsittelee käsittelee pelastuskoiratoimintaa pelastuslaitoksien näkökulmasta osana yhteiskunnan varautumista ja valmiutta. Kyselyn tavoitteena oli tarkastella pelastuskoiratoimintaa pelastustoimen näkökulmasta normaaliolojen eli päivittäisen valmiuden sekä poikkeusoloihin varautumisen osalta. Selvityksessä koottiin yhteen valtakunnallisesti kattavaa tietoa siitä, miten pelastuslaitoksien ja koirayhdistysten välinen yhteistyö toimii osana väestönsuojelujärjestelmää ja poikkeusoloihin varautumista. Selvityksen
tavoitteena oli myös saada määrällistä tietoa väestönsuojeluun sijoitettujen ja vaadittavat testitv suorittaneiden koirien sekä Pelastusopistolla koulutetuista koiranohjaajista.

Selvityksen ovat laatineet varautumiskoordinaattori Ilona Hatakka ja tutkija Jukka-Pekka
Salli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Selvityksen kommentointiryhmässä toimivat puheenjohtaja Minna Löfman Suomen Pelastuskoiraliitosta, puheenjohtaja Tapio Toivola Suomen Palveluskoiraliitosta, varautumisjohtaja Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sekä opettaja Olavi Savolainen Pelastusopistolta. Selvitystä esiteltiin syksyllä 2011 Pelastusopiston järjestämässä Viranomaisyhteistyö pelastuskoiratoiminnassa - työseminaarissa. Selvitys on rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksesta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle.

SPEK_tutkii_3_valmius_pelastuskoiratoimintaan.pdf


Kokemuksia kesän 2010 Asta-rajuilmasta – näkökulmia varautumisen kehittämiseen

SPEK -tutkii -sarjan toinen osa käsittelee heinä-elokuun 2010 rajuilmoja. Selvitykseen koottiin taustaltaan hyvin erilaisia toimijoita, joiden yhteinen nimittäjä on omakohtainen kokemus rajuilmoista tai niihin varautumisesta. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa toimijoiden rooleja ja tehtävien jakoa rajuilmojen aikana ja niiden jälkeen. Lisäksi selvityksessä on käsitelty häiriötilanteen aikaista tiedonjakamista sekä häiriötilanteen hahmottumista kriisivaiheistuksen kautta. Selvityksessä on tarkasteltu myös osaamistarpeita ja kehittämiskohteita erityisesti omatoimiseen varautumiseen liittyen.

Selvityksen laativat ST Vesa Valtonen ja FM Ilona Hatakka. Työtä ovat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä ohjanneet tutkimus- ja kehittämispäällikkö YTT Teija Mankkinen ja varautumisjohtaja FM Karim Peltonen. Selvitys on rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksesta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle.

SPEK_tutkii_2_kokemuksia_2010_rajuilmasta.pdf

Pelastusalaa koskevat sisäisen turvallisuuden kansalaiskyselyt vuosina 2006–2011

SPEK tutkii -sarjan ensimmäinen osa käsittelee sisäisen turvallisuuden kentällä tehtyjä kansalaiskyselytutkimuksia. Selvityksen päämääränä oli koota yhteen tietoa siitä, kuinka pelastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisyä ja varautumista on Suomessa kyselytutkimuksilla tarkasteltu viime vuosina. Pelastustoimen sisällä on suunnattu useita kyselyjä eri organisaation edustajille ja asiantuntijoille. Lisäksi pelastusalan työntekijöiden näkemyksiä on kerätty kyselyillä erityisesti työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Selvityksessä ei kuitenkaan käsitellä edellä mainittuja kyselytutkimuksia, vaan keskitytään nimenomaan yksityisihmisiltä kerättyyn tietoon.

Selvityksen on laatinut YTM Kauri Lindström, Tampereen yliopistolta.

SPEK_tutkii_1_sisaisen_turvallisuuden_kansalaiskyselyt.pdf

Yhteystiedot
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Teija Mankkinen
puh. (09) 4761 1322

etunimi.sukunimi@spek.fi