EtusivuKehittäminenTutkimustoimintaJulkaisutSPEK puheenvuoroja

SPEK Puheenvuoroja

SPEK Puheenvuoroja on julkaisusarja, jossa julkaistaan puheenvuoroja, muistioita, suunnitelmia tai kokemuksia turvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit - varautuminen, viestintä ja järjestöjen rooli

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan maailmaan seuraavien vuosikymmenten aikana monin tavoin. Vaikka päästöjä vähentämällä voidaan yhä lieventää muutosta, se ei ole enää kokonaan estettävissä: ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi tarvitaan siis myös sen tuomiin muutoksiin sopeutumista ja ilmastoon liittyviin riskeihin varautumista.
Ilmastonmuutoksen olennaisimmat vaikutukset liittyvät Suomessa sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen. Esimerkiksi tulvia koetaan aiempaa useammin, ja myrskyt kaatavat yhä enemmän puita roudattomasta maasta. Kesäisin helle- ja kuivuusjaksot koettelevat terveyttä ja luovat sopivat olosuhteet metsäpaloille. Todennäköisesti koemme myös maailman tapahtumien heijastevaikutukset talousheilahteluineen ja väestöliikkeineen. Tämä katsaus keskittyy todennäköisimpiin ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin sekä niihin varautumiseen. Pääpaino on kansalaisille suunnatussa viestinnässä – erityisesti jokapäiväiseen elämään, turvallisuuteen ja terveyteen liittyvissä asioissa.
SPEK puheenvuoroja 5.pdf

IoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä

Internet of Things (IoT) eli esineiden Internet on saavuttanut maailmanlaajuisesti valtavaa huomiota, koska sen avulla on mahdollista digitalisoida fyysinen maailma. IoTteknologia on yleistymässä myös paloturvallisuutta parantavissa laitteistoissa ja järjestelmissä
sekä rakennuksien talotekniikassa. Tämän työn tarkoituksena on selvittää,voidaanko IoT-teknologiaa hyödyntämällä parantaa rakennuksien paloturvallisuutta. Lähtökohtana on selvittää mitä hyötyjä ja uhkia teknologiaan liittyy sekä voidaanko teknologiaa hyödyntämällä saada aikaan kustannussäästöjä paloturvallisuustekniikasta ja sen kunnossapidosta. Lisäksi tavoitteen on selvittää IoT:n avulla tapahtuvan datan jakamisen mahdollisuuksia sekä miten IoT- ja älyteknologiaa on hyödynnetty paloturvallisuuden kehityksessä Suomen rakennuskannassa.
SPEK puheenvuoroja 4.pdf

Turvallisuuden monet käsitteet

Turvallisuudella ymmärretään arkikielessä useimmiten sitä, että ihmisillä ei ole välitöntä uhkaa rikoksista tai onnettomuuksista. Turvallisuudella on kuitenkin yksilöllisiä, kulttuurisia ja rakenteellisia ulottuvuuksia. Useimmat turvallisuusuhat koskevat lähes yksinomaan yksilöitä. Onnettomuudet ja rikokset ovat esimerkkejä yksilön turvallisuutta horjuttavista tekijöistä, jotka vain poikkeustapauksissa aiheuttavat laajempaa turvattomuutta koko yhteisöissä tai yhteiskunnassa. Turvattomuutta ehkäisevät tekijät ovat sen sijaan usein rakenteellisia. Suomalaisissa ja ulkomaisissa turvallisuus- ja rikoksentorjuntaohjelmissa todetaan, että turvattomuutta ja syrjäytymistä voi estää sosiaalipolitiikan ja koulutuksen avulla. Tässä raportissa tarkastellaan erilaisia tapoja määritellä ja käsitteellistää turvallisuus. Lisäksi esitellään turvallisuuden suhdetta hyvinvointiin, luottamukseen sekä sen vastakohtiin kuten uhkiin, riskeihin ja pelkoihin.

SPEK puheenvuoroja3_Kekki 2014_WEB.pdf   

 

Kohti varautumisen ja selviytymisen kulttuuria? - Kriittisiä näkökulmia resilienssiin

Resilienssi on noussut viimeisten vuosien aikana vauhdilla kansainvälisen turvallisuuskeskustelun muotikäsitteeksi. Ekologian ja psykologian kaltaisilta tieteenaloilta turvallisuuskeskusteluun siirtynyt resilienssi korostaa yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden kriisinsieto- ja palautumiskyvyn merkitystä ennakoimattomien kriisien äärellä ja epävarmuuden keskellä. Näin ollen resilienssin varaan rakentuva turvallisuusajattelu nostaa varautumis- ja selviytymiskyvyn kehittämsen turvallisuuspolitiikan keskeisimmäksi tavoitteeksi. Taustaoletuksineen resilienssi on vaikuttamassa syvällisellä tavalla siihen, miten yteiskunnallisessa keskustelussa ymmärretään turvallisuuden merkitys sekä käytännöt, joiden varassa uuden turvallisuuskäsityksen mukaista hallintaa voidaan harjoittaa. YTM Tapio Juntunenpureutuu puuheenvuorollaan resilienssin taustoihin sekä käsitteen poliittiseen merkistyssisältöön kansainvälistä keskustelua ja käytännön esimerkkejä hyödyntämällä. Puheenvuoron tarkoituksena on täten tarjota kriittisiä aj analyyttisiä näkökulmia myös Suomessa parhaillaan orastavan resilienssikeskustelun tueksi.

SPEK puheenvuoroja 2.pdf

 

Suomen väestönsuojelun kehittäminen

Turvallisuudesta on käyty viime vuosina vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. On myös toteutettu turvallisuuteen liittyviä ohjelmia ja käytäntöjä ja luotu uusia käsitteitä. Väestönsuojelulla ei näissä keskusteluissa juurikaan ole ollut roolia. Julkisessa keskustelussa näkyvyyttä on saanut lähinnä väestönsuojien rakentaminen tai siitä luopuminen. Väestön suojaaminen ja väestönsuojelu toiminnallisina kokonaisuuksina ovat sitä vastoin jääneet käsittelemättä. Havainto on mielenkiintoinen sikäli, että sodan mahdollisuus on yhä yksi Suomen turvallisuuspolitiikan lähtökohtia. PuheenvuorossaanVTT Pekka Visuri paikkaa osaltaan tätä aukkoa ja tuo näkökulmia väestönsuojelun kehittämiseen Suomessa. Visuri liittää väestönsuojelukeskustelun osaksi yhteiskuntakehitystä, pohtii väestönsuojelun tilaa Suomessa ja Euroopassa sekä analysoi väestönsuojelun kehittämistarpeita.

SPEK puheenvuoroja 1.pdf


Yhteystiedot

Tutkimuspäällikkö
Tuula Kekki
p. 040 157 7706


etunimi.sukunimi@spek.fi