EtusivuKehittäminenKansainvälinen toimintaPohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö on tärkeä osa SPEKin kansainvälistä toimintaa. Kantavana ajatuksena on se, että kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli Pohjoismaissa ja siten aktiivinen kansalaisyhteiskunta on tärkeä myös pelastusalan kehittymisen kannalta.

Osaavat yksilöt ja yhteisöt edistävät laajemmin yhteiskunnan joustavuutta ja kapasiteettia vastata monimutkaistuvan maailman haasteisiin. Modernit riskit eivät kunnioita kansallisia rajoja tai tunne hallinnonalojen välisiä rajoja. Tämä edellyttää, että valtioiden ja viranomaisten välisen yhteistyön lisäksi myös kansalaisjärjestöt tiivistävät yhteistyötään.

Tulosalueiden omien toimintojen lisäksi SPEK edistää pohjoismaista yhteistyötä kattojärjestötoiminnassa (CTIF ja CFPA-E). Näiden pohjoismaiset edustajat tapaavat vuosittain edistääkseen pohjoismaille yhteisiä tärkeitä asioita kattojärjestöjen toiminnassa.

Varautuminen ja väestönsuojelu

Pohjoismaiset varautumisjärjestöt solmivat yhteistyösopimuksen Helsingissä keväällä 2014 tarkoituksenaan tukea kansalaisten osallisuutta turvallisuudessa ja edistää tiedon saantia sekä koulutusaineistojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Haga II -julistus on merkittävä pohjoismaiden valmiutta kehittävä instrumentti, ja varautumisjärjestöt seuraavat mielenkiinnolla sen piirissä tehtävää työtä.

Järjestöt haluavat tarjota osaamisensa ja verkostonsa myös viranomaisten käyttöön ja toivovat, että tiedonvaihtoa sekä yhteyksiä viranomaisten ja järjestöjen välillä kehitetään aktiivisesti.

Sopimuksen osapuolia ovat Civilförsvarförbundet Ruotsista, Beredskabsforbund Tanskasta, pelastuspalvelujärjestöjen yhteenliittymä FORF Norjasta sekä SPEK. Sopimusosapuolet ovat aatteellisia ja yleishyödyllisiä järjestöjä. Lisäksi SPEK on aloittanut yhteistyön islantilaisen ICE-SAR:n (Icelandic Association for Search And Rescue) kanssa.

Onnettomuuksien ehkäisy

Onnettomuuksien ehkäisyssä pyritään edistämään konkreettista pohjoismaista yhteistyötä. Merkittävin yhteistyömuoto on tulityökorttien yhteispohjoismainen voimassaolo Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa – Pohjolassa onkin voimassa arviolta noin miljoona tulityökorttia. Tulityökoulutus on esimerkki laajamittaisen turvallisuuskoulutuksen hyvistä tuloksista niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Koulutuksen kehittämisestä vastaavat pohjoismaiset pelastusalalla toimivat järjestöt.

Pohjoismaisuus näkyy myös Euroopan palontorjuntaliittojen komissioissa, joissa pohjoismaiset edustajat tekevät yhteistyötä. Lisäksi pohjoismaissa tuotetut maksuttomat aineistot ovat toisten Pohjoismaiden käytössä – myös maksullisessa aineistossa on mahdollisuus yhteistyöhön.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

SPEK:n tutkimus- ja kehittämistoiminta on linkittynyt vahvasti pohjoismaiseen tutkimukseen.

SPEK toimii varajäsenenä ruotsalaisen Brandforskin hallituksessa. Brandforsk on ruotsalainen palotutkimukseen keskittyvä organisaatio, jonka tehtävänä on rahoittaa, käynnistää ja monitoroida palotutkimusta. Brandforskissa ovat mukana Ruotsin hallitus, paikallisviranomaiset, vakuutusyhtiöt sekä alan teollisuustoimijoita.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tehdään myös yhteistyötä mm. tanskalaisen DBI:n kanssa (The Danish Institute of Fire and Security Technology). DBI on paloturvallisuuteen ja palonehkäisyyn keskittyvä tietokeskus, joka työskentelee julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. DBI keskittyy tiedontuottamiseen ja on mukana standardoinnissa palonehkäisyn alalla.

Lisäksi SPEK tekee yhteistyötä muiden relevanttien tahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi tiedonvaihdon, tutkimushankkeiden ja materiaalin jakamisen kautta.

Kampanjat ja turvallisuusviestintä

Kampanjoissa ja turvallisuusviestintämateriaaleissa on paljon sellaista, joita voidaan hyödyntää joko melko suoraan tai soveltaen eri pohjoismaissa. Päivä Paloasemalla ja Oma paloharjoitus -kampanjoiden juuret ovat Norjassa. Myös suomalaisia ideoita on jatkokehitetty muissa maissa.

Päivä Paloasemalla avaa valtakunnallisen Paloturvallisuusviikon koko perheen tapahtumalla, jossa opitaan tärkeitä paloturvallisuustaitoja hauskojen tehtävärastien avulla ja tutustutaan palokunnan toimintaan.

Oma paloharjoitus
on puolestaan haastekampanja, jonka tavoitteena on innostaa ihmisiä ja eri yhteisöjä itse parantamaan omaa tai läheistensä paloturvallisuutta. Tavoitteena on saada ihmiset ja yhteisöt järjestämään oma paloharjoitus, esimerkiksi oman kodin paloturvallisuustarkistus tai poistumisharjoitus.

Paloturvallisuusviestinnän pohjoismainen yhteistyö on reilun kahden vuoden ajan kulkenut aimo harppauksin eteenpäin. Sysäyksenä yhteistyölle oli Pohjoismaista palovaroitinpäivää koskeva ministeritason päätös marraskuussa 2011.

Pohjoismaissa vietetään yhteistä Pohjolassa Piippaa -palovaroitinpäivää vuosittain 1.12. Tavoitteena on herättää keskustelua paloturvallisuudesta ja innostaa ihmisiä ottamaan henkilökohtaisesti vastuuta omasta paloturvallisuudestaan. Vain toimiva palovaroitin pelastaa ihmishenkiä.

Yhteystiedot

Kv. asioiden koordinaattori
Taina Hanhikoski
p. 040 590 8002

Onnettomuuksien ehkäisystä
Johtaja
Matti Orrainen
p. 09 4761 1338
tai 040 5038 338

Tulityökortista
Koulutuspäällikkö
Riitta Piironen
p. 09 4761 1332

Varautumisesta
Varautumisjohtaja
Karim Peltonen
p. 09 4761 1329 tai 040 169 0996 

Kampanjoista
Kampanjapäällikkö
Riikka Ahopelto
p. 09 4761 1314

Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@spek.fi

CTIF pieni.jpgCFPA-E.axd.jpgcivil_se.jpgDK_beredskapsforbundet.gifICE-SAR logo.pngFORF.jpgtulityokortti.pngBrandforsk.jpgdbi-logo.pngSpek_profiilikuva_3.jpg