Eriarvoisuus on EU:n suurin turvallisuusriski

Hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen voi vaarantaa demokratian toiminnan, varoittaa Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Kumpulaa huolestuttavat esimerkiksi suomalaisten alati kasvavat tulo- ja terveyserot.
– Monet kokevat eriarvoistumisen olevan syynä useimpiin yhteiskunnan ongelmiin. He reagoivat sitten vahvasti tämän tunneperäisen kokemuksen perusteella, Kumpula selvittää.
Eriarvoisuuden kokemus heikentää ihmisten luottamusta yhteiskuntaan. Syrjäytyminen on perinteisesti ollut otollinen kasvualusta populismille ja ääriliikkeille.
– Näihin suuntauksiin liittyy usein rasismia. Se aiheuttaa jännitteitä yhteiskuntaan, Kumpula muistuttaa.

Pahimmassa tapauksessa eriarvoistumisen aiheuttama liikehdintä voi vaarantaa demokratian toiminnan. Kumpula ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että Suomessa mentäisiin näin pitkälle.
– Eivät Etelä-Euroopan mellakatkaan tänne levinneet, vaikka niin pelättiin.
SPR:n pääsihteeri näkee eriarvoisuuden kasvaneen myös valtioiden välillä. Pahimmissa kauhukuvissa on maalailtu, kuinka Euroopan rajat vuotavat eikä pakolaisvirtoja pystytä hillitsemään.
– Suurin vaara on kuitenkin itse pakolaisilla. Kotimaasta lähtemiseen on aina korkea kynnys, ja turvaa haetaan yleensä lähialueilta, Kumpula muistuttaa.

Venäjän viime vuosien kehityksestä SPR:n pääsihteeri ei ole erityisen huolissaan. Kansalaisyhteiskunnan toimintavapaus herättää kuitenkin kysymyksiä.
– Vastakkainasettelun sijaan pitäisi etsiä myönteisiä yhteistoiminnan keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Tässä EU:lla pitäisi olla keskeinen rooli muuallakin kuin EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa.
Kumpulan mielestä mikään ei toistaiseksi viittaa siihen, että idästä tulisi sankoin joukoin pakolaisia Suomeen.
– Näin voisi käydä vain silloin, jos Venäjällä tapahtuisi jokin suuronnettomuus tai muu äkillinen tapahtuma.

SPEK esitti Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtaselle ja Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja Jari Sainiolle kaksi turvallisuusaiheista kysymystä:

1. Mitkä ovat kolme keskeistä aluetta, joilla EU voi vaikuttaa turvallisuuteen?
2. Mitkä ovat kolme EU:n suurinta turvallisuushaastetta?

Vesa Virtanen, turvallisuuskomitean pääsihteeri:

1. Turvallisuuteen voi vaikuttaa etenkin taloudella, se antaa Suomelle selkärankaa. Tärkeä on myös kriisien jälkeinen jälleenrakennuskyky ja mahdollisuus saada apua ja tukea. Lisäksi yhteiset prosessit, lait, kokoukset ja tapaamiset, joilla kehitetään yhteensopivuutta ja kykyä tukea toisia EU-maita.

2. Yksi merkittävä haaste on sotilaallinen avunantokyky. EU:n sotilaallisen avunantokyvyn kehittäminen on lähinnä toive, sillä Natoon kuuluvat maat pitävät Natoa ensisijaisena sotilaallisessa yhteistyössä. Haaste on myös konkreettinen apu toiselle maalle kriisissä. Tulisi järjestää harjoituksia, joissa pohditaan, mitä apua eri kriiseissä maa voi saada tai tarvita, ja laatia valmiita suunnitelmia toisen EU-maan auttamiseksi. Haasteita on myös huoltovarmuuden kehittämisessä ja esimerkiksi kyberturvallisuuden kehittämisessä.

Jari Sainio, Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja:

1. EU voi vaikuttaa turvallisuuteen esimerkiksi huolehtimalla riittävän hyvin rajaturvallisuudesta. Myös rikollisuuden ehkäisy on tärkeää. Muita keinoja ovat esimerkiksi yhteinen turvallisuuspolitiikka ja lainsäädäntö.

2. Järjestäytynyt rikollisuus ja pakolaisvirtojen hallinta ovat haasteita, joihin pitää pystyä vastaamaan. Turvallisuushaaste on myös syrjäytyminen ja työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys.


Tämä turvallisuusaiheinen gallup saa jatkoa myöhemmin.

Antti Pulkkinen