Järjestöillä on huoltovarmuustyössä tärkeä viestijän rooli


Valtioneuvosto vahvisti huoltovarmuuden tavoitteet 5.12.2013. Uusi päätös korostaa laajan yhteistyön merkitystä ja elinkeinoelämän rinnalla myös järjestöillä nähdään olevan tärkeä rooli alueellisen huoltovarmuuden edistäjänä.

Päätöksenteon tueksi Huoltovarmuuskeskus tuotti yhdessä Capful Oy:n kanssa viime vuonna Huoltovarmuuden skenaariot 2025 -raportin, jossa on hahmoteltu neljä erilaista tulevaisuuden polkua ja pohdittu, miten ne vaikuttaisivat huoltovarmuuteen. Polut ovat niukkuuteen sopeutuminen, konfliktien maailma, talouskriisi ja globaalien verkostojen digitalous.

Capful Oy:n edustajan Martti Setälän mukaan keskeisimmät huoltovarmuuteen vaikuttavat muutostekijät ovat kansainvälisen yhteistyön kehittyminen ja globaali resurssien saatavuus. Nämä kaksi tekijää nousivat seminaarin muissakin puheenvuoroissa esiin.

Huoltovarmuuspäätöstä 11.2.2014 esitellessä seminaarissa huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Ole Johansson totesi, että jatkossakin huoltovarmuus perustuu laajaan yhteistyöhön elinkeinoelämän ja julkishallinnon välillä. Kansainvälistyvässä taloudessa ja etenkin tytäryhtiötaloudessa haasteeksi muodostuu se, miten kansainvälisiä yrityksiä saadaan osallistumaan huoltovarmuustyöskentelyyn. Uudella päätöksellä pyritäänkin vahvistamaan yhteyttä näihin toimijoihin, jotta heidät saadaan vahvemmin sitoutumaan huoltovarmuusajatteluun.

Kansainvälistyminen näkyy myös terveydenhuollossa. Yksityisen sektorin osuuden suhteellinen kasvaminen terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa ja kansainvälistyminen aiheuttavat painetta tunnistaa alan kansainväliset riippuvuudet ja verkottumiset. Toimitusjohtaja Ilkka Kananen korostaakin, että laajassa yhteistyössä tehtävä huoltovarmuustyö tarvitsee entistä analyyttisempää käsitystä riskeistä kansainvälisessä ja verkottuneessa maailmassa.

Järjestöt kehittävät väestön omaehtoista toimintakykyä

Uudessa päätöksessä korostetaan laajan yhteistyön merkitystä ja elinkeinoelämän rinnalla myös järjestöillä nähdään olevan tärkeä rooli alueellisen huoltovarmuuden edistäjänä. Päätöksen mukaan järjestöt kehittävät viranomaisyhteistyössä väestön omaehtoista toimintakykyä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. Viestinnällä ja ohjeistuksella parannetaan ihmisten sopeutumista häiriötilanteissa. Yhteistyö on jo alkanut, ja yhtenä esimerkkinä toimii Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta (KOVA), joka laajassa järjestöyhteistyössä kehittää omatoimista varautumista ja viestii mm. kotivaran tärkeydestä.

Viestinnässä on kuitenkin paljon vielä tehtävää ja seminaarissa ST1-ketjun energiajohtaja Jari Suominen harmittelikin, että tavallinen kansalainen ei tunne tällä hetkellä huoltovarmuustyötä ja asiaan tulisi kiinnittää huomiota. Suominen korosti myös, että tiiviimpi yhteistyö, jossa yritykset ovat päässeet vaikuttamaan huoltovarmuuteen, on ollut innostava prosessi, joka sitouttaa yrityksiä entistä vahvemmin huoltovarmuustyöhön. Myös järjestöt ovat kiinnostuneet, kun ne ovat päässeet mukaan huoltovarmuuden kehittämiseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tulevaisuuden huoltovarmuus muodostuu yhteistyön lisäämisestä, alueellisesta varautumisesta ja kansainvälisen yhteistyön kasvusta. Samalla huoltovarmuustyötä kuitenkin tehostetaan keskittymällä tärkeimpiin yrityksiin ja organisaatioihin. Tietoisuuden huoltovarmuudesta halutaan kasvavan, ja tässä tehtävässä järjestöillä on tärkeä rooli.


Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista: http://www.huoltovarmuus.fi/static/pdf/720.pdf
Huoltovarmuuden skenaariot 2025: http://huoltovarmuus.fi/static/pdf/621.pdf
KOVA-toimikunta: http://www.spek.fi/Suomeksi/Varautuminen-ja-vss/Kova-toimikunta