EU-ehdokkaat:

Hyvinvoinnin murtuminen vaarantaa turvallisuuden

Työttömyys ja syrjäytyminen ovat kansalaisten suurimpia turvallisuusuhkia, muistuttivat eurovaaliehdokkaat SPEKin vaalipaneelissa. Yksilön uhkat heijastuvat koko yhteiskuntaan. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön paneelikeskustelu järjestettiin Helsingissä maanantaina 5. toukokuuta. "Tuoko EU turvaa kansalaisille"-paneeliin osallistui eurovaaliehdokkaita seitsemästä eri puolueesta.

Ehdokkaiden mielestä turvallisuuskeskusteluun pitäisi tuoda valtion lisäksi myös kansalaisen näkökulma. Kansalaisen suurimpia uhkia on nykyään hyvinvoinnin murtuminen.
– Suurtyöttömyys uhkaa koko Eurooppaa, ja siihen täytyy tarttua kaksin käsin, varoitti ex-ministeri Merja Kyllönen (vas).

Huolta on kannettu etenkin nuorison työttömyydestä. Se on aiheuttanut sosiaalista turvattomuutta EU:n alueella.
– Nuorisotyöttömyys on suuri riski myös yhteiskunnalle, ei vain yksilölle, korosti Alina Böling (rkp).

Kimmo Kiljunen (sd) otti varoittavaksi esimerkiksi Kreikan, joka on hänen mielestään nykyisellään turvaton yhteiskunta. Myös Sampo Terhon (ps) mukaan on tärkeää turvata yhteiskuntarauha etenkin kriisimaissa.
– Suomessa en kuitenkaan tunne oloani turvattomaksi millään saralla, Terho lisäsi.

terho böling kiljunen pieni.jpg

Sirpa Pietikäinen (kok) taas muistutti, että usein pinnalle nouseva Nato- ja puolustuskeskustelu on vain yksi osa turvallisuutta.

– Monet riskit tulevat hiljaa hiipien, esimerkiksi ympäristön ja ilmaston ongelmat.

Hyvinvoinnin murtumista ehkäisee myös maan omavaraisuus.
– Ruokaa pitää tuottaa kotimaassa riittävästi, kuten myös energiaa, painotti Antti Kaikkonen (kesk).

Vuosituhannen vaihteen jälkeen esiin ovat nousseet myös tietoturvariskit. Ne huolestuttivat etenkin Tom Himasta (kd).
– Huonot salasanat vaarantavat sekä yksilön että organisaatioiden turvallisuuden.

”Nato on kuin avioliitto”

Puolustusliitto Natoon ehdokasjoukko suhtautui varauksellisesti. Ovea pitivät auki vain Sampo Terho (ps) ja Tom Himanen (kd).
– Suomi on aika yksin, jos tänne hyökätään. Tällä hetkellä Nato-keskustelua ei kuitenkaan kannattaisi käydä, sillä se voi provosoida Venäjää, Himanen varoittaa.

Naton vaihtoehdoksi on tarjottu EU:n omia joukkoja. Terhon mielestä vaihtoehto ei ole realistinen.
– Suurin osa EU-maista on Natossa, joten ne eivät tarvitse EU:n yhteistä puolustusta. Keskustelu EU-armeijasta on pitkälti suomalaisten omaa keskustelua.

Perussuomalaisten europoliitikon mielestä olisi kummallista, jos Suomi olisi puolustuksen suhteen eri leirissä kuin enemmistö EU-maista.
– Nato olisi kuitenkin vain hyvä lisä puolustukseen, eikä se korvaisi Suomen omaa puolustusta.

Sirpa Pietikäisen (kok) mielestä Naton puolestapuhujat antavat liittoutumisesta turhan ruusuisen kuvan.
– Nato ei ole mikään nettikauppa, josta voi tilata panssareita ympäri vuorokauden. On turha luulla, ettei Suomen tarvitse osallistua yhteisiin operaatioihin. Nato on kuin avioliitto, toisellakin osapuolella on vaatimuksia.

pietikäinen himanen pieni.jpg

 Merja Kyllösen (vas) mielestä  Ukrainan kriisiä on käytetty Nato-  keskustelun keppihevosena. Myös  demareiden Kimmo Kiljunen vaatii  Suomelta yhä puolueettomuutta. 

 – Suomen historian synkimmät luvut  on kirjoitettu silloin, kun Suomi on  vedetty muiden sotiin. Raja Venäjän  kanssa on ja pysyy, ja Suomi voi  mennä Natoon vain jos Venäjäkin  menee.

Talouspakotteilla rauhaa?

Kokoomuksen Pietikäisen mielestä jo EU itsessään tuo rauhaa ja vakautta. Hän jaksaa myös yhä uskoa siihen, että EU ja Venäjä tarvitsevat toisiaan.
– Siinä ovat lähekkäin valtavat markkinat ja raaka-aineiden tarpeet. Ei ole kenenkään etu, että keskelle Eurooppaa tulisi kylmä raja.

Venäjän viimeaikaista ulkopolitiikkaa Pietikäinen pitää kummallisena. Hän uskoo, että sapeleiden kalistelulla lopulta vain häviää kisan.
– Talouspakotteille on naureskeltu, mutta Venäjällä on aika suuri rahapako ja maan talous rapautuu. Tarvittaessa pakotteita pitää vain lisätä.

Vasemmistoliiton Kyllönen olisi pakotteiden kanssa varovaisempi.
– Jos Venäjä tekee vastapakotteita esimerkiksi lentoliikenteessä, niin se on Suomen kannalta hyvin haitallista.

Suomen etu muistettava

Myös demareiden Kiljusen mielestä Suomen tulee muistaa Venäjän kanssa kansalliset edut. Hän kannattaa viisumivapautta maiden välille.
– Rikolliset eivät viisumeista välitä, mutta tavallisille ihmisille viisumi on kiusa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen kaupan kannalta venäläiset ovat elintärkeitä.

Viisumivapauden kannalla ovat myös Kyllönen (vas) ja Himanen (kd). Perussuomalaisten Terho ei sen sijaan usko viisumivapauden lisäävän venäläisten ostosmatkailua.
– Ostokykyisten määrä ei juuri lisääntyisi, sillä ostoksille pääsee hyvin nytkin. Rajanylitykset sen sijaan lisääntyisivät.

Myös Sirpa Pietikäinen pitäisi viisumikäytännön edelleen voimassa, sillä Venäjän nykyjohdon toimet arveluttavat häntä.
– Viisumien avulla pystymme säätelemään, millaista väkeä Suomeen tulee.

Antti Pulkkinen