EU-parlamentti vaikuttaa myös pelastusalaan

Parlamenttikausi lähestyy Euroopan unionissa loppuaan ja vaalityö uusien parlamentaarikkojen valinnaksi on jo alkanut. Uudet parlamentaarikot tulevat toukokuun jälkeen käsittelemään mitä erinäisimpiä asioita, joilla on vaikutuksia myös suomalaisille tärkeisiin aloihin – mukaan lukien pelastusalaan.

Parlamentin roolia päätöksenteossa ei tule vähätellä. Parlamentilla on muun muassa yhtäläinen budjettivalta neuvoston rinnalla ja useat asiat päätetään ns. yhteispäätösmenettelyllä, jolloin komission ja neuvoston tulee ottaa parlamentin näkemys huomioon lainsäädäntötyössä. Lisäksi parlamentti valvoo komission toimintaa ja on tietenkin ainut toimielin, joka edustaa suoraan EU-kansalaisia.

Nyt päättyvällä parlamenttikaudella on käsitelty seuraavia aiheita:

Joulukuussa 2013 EU:n neuvosto hyväksyi jäsenmaiden ja parlamentin yhteisen päätöksen unionin uudesta pelastuspalvelumekanismista (Civil Protection Mechanism). Uudistus astui voimaan vuoden 2014 alussa. Uudistuksen myötä mekanismin luotettavuus ja ennakoitavuus parantuu ja avunanto kriiseissä tehostuu. Mekanismilla perustetaan vapaaehtoisista koostuvat eurooppalaiset hätäapujoukot, jotka voidaan mobilisoida tarvittaessa. Lisäksi Brysselissä toimiva hätäapukeskus (The Emergency Response Coordination Centre, ERCC) monitoroi tilannetta 24/7.

Sisäministeriön mukaan kansainvälisten pelastustoimen voimavarojen kehittämisessä ja päätöksen toimeenpanossa Suomi panostaa jatkossa siihen, että suomalainen kalusto ja joukot ovat käytettävissä ulkomaan tehtävien lisäksi myös kotimaan tarpeisiin. EU:ssa arvostetaan erityisesti Suomen pelastustoimen kylmien olosuhteiden osaamista.

Helmikuussa 2014 parlamentti linjasi, että yhtenäiselle vakuutuspolitiikalle luonnon- ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien osalta ei ole tarvetta. Vaikka vakuutusmarkkinoiden tilanne EU:ssa on epäyhtenäinen, yhtenäiselle vakuutuspolitiikalle ei ole Euroopassa tarvetta, koska eri maat ovat alttiita hyvin erilaisille riskeille, ja kansallisten vakuutusjärjestelmien koetaan sopivan kunkin maan tilanteeseen. Lisäksi luonnononnettomuudet ja ihmisten aiheuttamat vahingot halutaan pitää erillään vakuutuksien suhteen.

Mietinnössä linjataan lisäksi, että ehkäiseminen on kaikkein tärkein tekijä ihmisten suojelussa ja odottamattomista tapahtumista johtuvien vahinkojen välttämisessä. EU:lla nähdäänkin rooli sellaisen vastuullisemman yhteiskunnan kehittämisessä, jossa varotoimiin varaudutaan riittävän hyvin. Unionia kannustetaan myös luomaan ehkäisemisen kulttuuria, joka lisää kansalaisten tietoisuutta luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien katastrofien riskeistä. Kansalaisten ja yksilöiden omaa vastuuta itsensä suojelemisesta ei sovi unohtaa.

Huhtikuussa 2014 parlamentin jäsenet äänestivät EU:n solidaarisuusrahaston uusista säännöistä. Sääntömuutoksen myötä rahastosta voidaan jatkossa myöntää tukea aiempaa nopeammin luonnonkatastrofeista kärsiville EU-maille ja jäsenyyttä hakeville maille. Säännöillä, joista parlamentti ja neuvosto ovat jo päässeet alustavaan sopuun, pidennetään tuen hakuaikaa 10 viikosta 12 viikkoon, mahdollistetaan 10 prosentin ennakkomaksu ja yksinkertaistetaan hyväksymisehtoja alueellisten katastrofien osalta.

Solidaarisuusrahastosta katetaan pääsääntöisesti suurten katastrofien aiheuttamia tuhoja, joiden kustannukset ovat joko yli 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina, tai yli 0,6 % maan bruttokansantulosta. EU:n solidaarisuusrahasto, jonka budjetti vuosina 2014–2020 on 500 miljoonaa euroa/vuosi, perustettiin vuonna 2002 Keski-Eurooppaa kiusanneiden tulvien seurauksena. Rahastoa on käytetty 56 katastrofin aiheuttamien tuhojen korjaamiseen. Tähän mennessä rahaston tukea on myönnetty 23 maalle yhteensä 3,6 miljardin euron arvosta.

Kiistelty työaikadirektiivi siirtyy puolestaan ensi parlamenttikaudelle. Pelastusalan kohdalla työaikadirektiivissä on huomionarvoista ainakin kokonaistyöajan laskeminen sekä päivystyksen/varallaolon määritteleminen. Esimerkiksi käytössä olevaa vuorokausirytmiä saadaan toistaiseksi toteuttaa poikkeusluvalla. Vastaavia poikkeuslupia löytyy usealta alalta useasta EU-maasta. Nähtäväksi jää, poistetaanko poikkeusluvat ja lasketaanko esimerkiksi päivystys (myös vapaaehtoinen varallaolo) niin sanotuksi täydeksi työajaksi.

Ensimmäinen työaikadirektiivi on säädetty vuonna 1993 pohjautuen 48 viikkotunnin enimmäistyöaikaan. Direktiivin uudistaminen alkoi jo vuonna 2004 ja on kestänyt siitä lähtien. Parlamentti pääsi sopuun linjauksesta vuonna 2008 mutta ehdotus kaatui parlamentin ja neuvoston välisessä sovittelumenettelyssä. Työmarkkinaosapuolten neuvottelut kariutuivat vuonna 2012. Ratkaisu asiaan on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2014.

Samoin autoihin asennettava hälytysjärjestelmä eCall siirtyy vaalikauden yli. Heinäkuussa 2012 hyväksytyssä ja helmikuussa 2014 tarkistetussa parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että kaikissa uusissa autoissa olisi oltava hätänumeroon 112 perustuva, liikenneonnettomuuksista varoittava eCall-järjestelmä vuoteen 2015 mennessä. Järjestelmä hälyttäisi liikenneonnettomuuden sattuessa pelastustyöntekijät paikalle automaattisesti. Näin se nopeuttaisi pelastustoimia, pelastaisi henkiä ja vähentäisi loukkaantumisten määrää.

Ehdotuksen mukaan autonvalmistajien on oltava lokakuuhun 2015 mennessä valmiita asentamaan eCall-järjestelmä uusiin henkilöautoihin ja kevyisiin pakettiautoihin. Mepit haluaisivat jättää sääntöihin mahdollisuuden tarkistaa määräaikaa myöhemmin, jotta käyttöönotossa voidaan huomioida teollisuuden järjestelmän kehittämiseen ja testaamiseen tarvittava aika. Asia on siirtynyt neuvoston käsittelyyn ja siirtyy siten syksyyn.

Taina Hanhikoski