EtusivuAjankohtaistaPelastustoimen tilinpäätös
Pelastustoimen tilinpäätös -tutkimushanke

Pelastustoimen ydin on yhteistoiminnassa


Kaksivuotisessa Pelastustoimen tilinpäätös -tutkimushankkeessa laadittiin kokonaisesitys suomalaisen pelastustoimen nykytilasta käytettyjen resurssien, talouden ja toiminnan näkökulmista. Lisäksi tutkittiin mm. palokuntalaisten motivaatio- ja asennetekijöitä sekä identiteettiä. Hanke valmistui vuoden 2012 lopussa.

tilinpaatoskirjat.jpg
Hankkeessa julkaistut teokset.


Pelastuslaitosten suorittamien hälytystehtävien valtakunnallinen tarkastelu nostaa esiin pelastuslaitosten tehtävien moninaisuuden. Vaikka pelastuslaitosten tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä ovat yhä erilaiset tulipaloihin liittyvät tehtävät, muodostuu valtaosa hälytystehtävistä muista tehtävistä. Esimerkiksi vuonna 2010 (ja 2011) lähes neljänneksen hälytystehtävistä muodostivat ensivastetehtävät. Pelastuslaitoksilla onkin vahva kytkös esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Hankkeessa tarkasteltiin pelastustoimen toimintaa hälytystehtävien, onnettomuuksien ehkäisytoiminnan sekä varautumisen näkökulmista vuosina 2010 ja 2011.

Noin puolet tehtävistä hoitivat sopimuspalokuntalaiset tai sivutoimiset tai ne hoidettiin heidän kanssaan yhteistoiminnassa. Tarkastelussa erottuu Etelä-Suomen laitosten ryhmä, jossa päätoimiset hoitivat itsenäisesti yli puolet tehtävistä. Tosin myös sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli tietyissä tehtävätyypeissä. Pohjoiseen siirryttäessä sivutoimisten ja yhdistelmäyksikköjen merkitys kasvaa ja sopimuspalokuntien osuus pienenee.

Sopimuspalokuntien ja sivutoimisten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen onkin pelastustoimen järjestelmän kulmakiviä. Vapaaehtoisten motivaatio- ja asennetekijöitä kartoittaneen kyselyn mukaan palokunnissa tällä hetkellä toimivat ovat tyytyväisiä palokuntatoimintaan, ja monet kertoivat osallistuvansa muuhunkin vapaaehtoistoimintaan.

Viidesosa vastaajista oli liittynyt palokuntaan, koska oli kiinnostunut palo- ja pelastusalasta ja halusi oppia yleishyödyllisiä taitoja. Myös palokunnassa jo toimivat sukulaiset sekä omien arvojen toteuttaminen olivat tärkeitä motivaatiotekijöitä. Sukupuolten välillä oli motivaatioeroja; siinä missä naisilla yleisin syy liittyä palokuntaan oli sukulaiset, kertoivat miehet tärkeimmäksi motivaatiotekijäkseen halun tehdä tärkeää työtä. Tulos poikkeaa muuta vapaaehtoiskenttää koskevista tuloksista. 

Varautumisen muuttunut fokus?

Varautumista käsittelevässä tutkimusosiossa keskityttiin selvittämään varautumiseen liittyvien käsitteiden ja suunnitelmien käyttöä pelastuslaitoksissa. Yhteistä kaikkien tutkittujen asiakirjojen varautumisen käsitteelle oli se, että varautumisen määritelmä on epätarkka tai sitä ei määritellä lainkaan. Vaikka varautumista pidetään yleiskäsitteenä, kuvataan sen avulla myös häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana vallitsevien tilanteiden hallitsemista. Prosessien puute tulee näkyväksi puolestaan ministeriön ylätason ohjausasiakirjoissa ja toisaalta pelastuslaitoksen asiakirjoissa, kuten palvelutasopäätöksissä ja valmiussuunnitelmissa. Lisäksi valmiussuunnitelmien oheen on pelastuslaitoksissa syntynyt joukko varautumista tukevia asiakirjoja, jotka on tarkoitettu joko sisäisiksi toimintaohjeiksi tai vaihtoehtoisesti erilaisiksi yhteistyösopimuksiksi.

Voidaankin kysyä, johtuvatko käsitteelliset epäselvyydet siitä, että varautumisen fokus on muuttunut? Aiemmin selkeä siviiliväestön suojaaminen on hajautunut moniksi yksittäisiksi varautumisen kysymyksiksi, joista vastaavat eri viranomaiset tai toimijat tahoillaan. Yhteistoimintaa tehdään, mutta painotus on useimmiten omassa toiminnassa kokonaisuuden sijaan. Lisäksi kokonaisuutta on vaikea hahmottaa tässä globalisaation ja erilaisten keskinäisriippuvuuksien leimaamassa maailmassa.

Pelastustoimi maksaa 420 miljoonaa

pomo_pieni.jpgPelastustoimen kokonaiskulut ovat keskimäärin noin 420 miljoonaa euroa vuodessa, kun mukaan laskettiin pelastuslaitokset, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto, Palosuojelurahasto, Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen yksiköt, SPEK, pelastusliitot, SPPL, SSPL, Nuohousalan keskusliitto ja nuohousalan yritykset. Pelastuslaitosten kokonaiskulut sisältävät sekä pelastuslain mukaisiin tehtäviin ja niihin liittyviin toimintoihin että ensihoitoon kohdentuneet kulut.

Suurimmissa pelastuslaitoksissa pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niiden toimintoihin kohdentui ajanjaksolla eniten kokonaiskuluja. Pelastuslaitoksissa kohdennettiin kokonaiskuluja pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niiden toimintoihin keskimäärin 351 miljoonaa euroa vuodessa. Seurantavuosien aikana pelastuslaitosten yhteenlasketut pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niiden toimintoihin kohdentuneet kokonaiskulut vaihtelivat 328 miljoonasta eurosta (v. 2007) 370 miljoonaan euroon (v. 2010).

Hankkeessa tuotettiin pelastustoimen henkilöstökertomus, josta selviää niin pelastuslaitoksissa, sopimuspalokunnissa ja sivutoimisesti työskentelevien lukumäärät kuin heidän toimintakykyynsä liittyvät seikat (esim. toimintakykymittaukset). Lisäksi kertomus sisältää tietoa mm. henkilöstöön liittyvistä eläkepoistumista ja rekrytoinnista. Henkilöstökertomukseen kerättävien tietojen pohjana käytettiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksia, joita räätälöitiin pelastusalalle sopivaksi.

Raportti tuo hyvin esiin pelastustoimessa toimivien toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvät haasteet. Lähivuosina pelastustoimintaan osallistuvan henkilökunnan keski-ikä tulee nousemaan, kun vanhuuseläkkeelle siirrytään entistä myöhemmin ja suurimmat ikäryhmät pelastustoimen henkilöstöstä ovat tällä hetkellä 45–55 -vuotiaita. Myös korkeat sairauspoissaolomäärät (15,6 pvä/vuosi) edellyttävät syvällisempää analyysiä.
Yhteystiedot
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Teija Mankkinen
puh. (09) 4761 1322


etunimi.sukunimi@spek.fi